Peliarvostelut

Pro Evolution Socceria odotellessa, osa 1: Mahtava jalkapallopeli, jossa kaikki on toteutettu viimeisen päälle hyvin. Ainoastaan jalkapallo-osuudet ovat kelvottomia.

Hei, olen Shadow of Rome. Yhdistin hiiviskelyä ja toimintapelejä, mutta silti minusta tuli ihan tylsä.

Huumorin koristaman mullan alta kaivautuu esiin tylsyyteen kuollut seikkailunraato.

Arrrr! Silmälappu ja puujalka paikalleen, on aika omistaa elämä Sid Meierin Piratesin pelaamiselle.

PSP:n apinamainen minipelikokoelma jää luokalle.

"All-new 'Gear' for your all-new gear" mainostetaan takakannessa. Solid Snaken ensimmäinen seikkailu PSP:llä on MGS-sarjasta erillinen ja erilainen kokemus.

Rockstarin vähemmän otsikoita keräävä ajopelisarja saattaisi jatkossa kaivata hieman omaperäisempää otetta.

Ihmenelosten virtuaaliseikkailu herättää kaksi kysymystä: miten Jessica Albasta on saatu näin ruma ja kuka keplotteli pelin laaduntarkkailun läpi?

Nopeita autoja ja isoja pyssyjä kuvitteellisessa itä-blokin maassa. Yksinpeli on lyhyt ja tylsä, mutta moninpeliä voi jakaa kuin viittä leipää ja kahta kalaa.

Tuomarin ajatusmallin mukaisesti anna kuoleman käydä oikeudesta The Punisher -lisenssipelissä.

Ouendanissa timanttinen pelattavuus kohtaa A-luokan japanilaisen outouden. Tuloksena on suurta herkkua, mutta vain niille, jotka eivät pelkää importtaamista.

Nimensä mukaisesti painisarjan uusin osa tarjoaa aivoille täydellistä sokkihoitoa.

Tutun sotapelisarjan vilskeessä on havaittavissa joukko tervetulleita lisäyksiä.

Midwayn salaliittospektaakkeli on liiaksikin kallellaan Hollywoodiin.

Niin keskinkertainen, ettei sanotuksi saa.