Suomesta ei löydy loppujen lopuksi kovinkaan montaa täysiveristä pelikauppaa, joten eräänlainen sarjakuva-/scifi-/elokuva-/pelikulttuuriin liittyvä krääsäistyminen on jäänyt vähälle. Toki erilaiset collector's editionit tuovat sekalaista rihkamaa meillekin, mutta aika lievästi on silti selvitty.

Herätelläänpä taas blogia kauneusunilta syksyyn.

Kesäkuumalla oli hyvin aikaa hautautua läheisen peliluolan viileisiin uumeniin hakkamaan läpi erilaisia klassikkoja, jotka olivat jääneet joltakin kaveriporukasta pelaamatta, syystä tai toisesta. Yksi näistä klassikoista oli Anubis: Zone of the Enders 2: The Second Runner (eli ZOE2 näin kavereiden kesken), joka oli jäänyt kaveriltani pelaamatta.

(Brief English summary after the jump)

Hölmistyksen määrä oli kohtuullinen, kun Quantum of Solace blureiskan lopputekstien aikana hoksasin "hiukan oudon" miksauksen johtuneen siitä, ettei vahvistin ollut vaihtanut Pro Logicista Dolby Digitaliin. Syyksi paljastui laitteiden ja leffan yhdistelmä: Quantumin soundtrack oli DTS HD, soittimena oli PS3 ja vahvistin 11 vuotta vanhaa mallia. Joka tavalla pyöriteltynä kaksi kolmesta ymmärsi toisiaan, koskaan eivät kaikki kolme. Ei siis surroundia minulle. Ilmeisesti elokuvateollisuus yrittää hiljalleen vihjailla, että hyvin palvellut sotaratsu tarvitsisi päivittää.

Kyseessä on hyvin yksinkertaisetettu versio Metal Gear Solid 4:stä. Megalomaaniset välinäytökset on korvattu parin ruudun mittaisilla tekstisynopsiksilla, jotka stoorista kertovat kaiken oleellisen. Maaginen hiippailutoiminta taasen on vaihdettu reaktioräiskintään.

Tradition mukaisesti järjestimme taas lanit. Tällä kertaa asiat vain eivät menneet suunnitelmien mukaan.

No siis, totta puhuen, eiväthän lanit koskaan mene suunnitelmien mukaan. Eivät ainakaan todelliset lanit. Teknisten ongelmien perässä ryntäily on puolet hauskuudesta. Tällä kertaa olimme kuitenkin valmiina. Oli riittävästi jatkojohtoja, näppäimistöjä, uusia verkkokaapeleita, oli kertaalleen sisäänajettu switchi, koko setti.