Nerokas idea, komea ulkoasu ja tunnetut ääninäyttelijät eivät tällä kertaa riitä
Tiivistetään teksti tähän, niin säästytte halutessanne armottomalta valitukselta: Crazy Taxi on hyvä, Taxi Chaos on huono.
Tales from the Borderlands on tehnyt paluun. Ja hyvä niin!
Spelunky 2 on kuin sama peli uudelleen – kaikin puolin tuunattu, mutta silti aivan yhtä veemäinen.
Rakentaminen porukassa ei ole pitkään aikaan ollut näin hauskaa
Komeassa ja sopivan pöhkössä fantasiaseikkailussa käydään taistoon muinaisia jumalia vastaan. Ikävä kyllä vanhentunut pelisuunnittelu hankaa jatkuvasti vastaan, eikä kiehtovasta maailmasta pääse nauttimaan ilman turhautumista.
Jotkin klassikot ansaitsevat uuden tulemisen. Tämä on sellainen.
Persona 5 Strikersia on helppo suositella kaikille, joita edes vähän japaniroolipelien tarjoamat seikkailut kiinnostavat.
Käypä World of Darkness -toimintarymistely ei nouse täyteen kukoistukseensa.
Paluu painajaisiin ei ollut yhtä nautittava kuin olisin toivonut.
Turrican-pelisarja loi upeita muistoja Amiga-aikoina jo pelkästään eeppisten musiikkien ansiosta. Nostalgiset fiilikset nousivat kattoon, kun sain kokea hetkiä sen parissa uudemman kerran.
Psykologinen kauhuseikkailu The Medium on puolalaisen Bloober Teamin tähän astisista peleistä selvästi kunnianhimoisin
Visuaalisesti tyylikäs indie-peli pistää pelaajat napit vastakkain myyttisten jumalien kanssa. Itse turpasaunat ovat huikeaa pelattavaa, mutta niiden saavuttaminen on turhauttavaa ja tylsää.
Pettymysboksista tuli onnellisuusovi.