Remedy esitteli tulevaa Quantum Break -teostaan Espoossa tammikuun puolivälissä. Samaan syssyyn KonsoliFINille aukesi mahdollisuus haastatella pelimekaniikasta vastaavaa Kyle Rowleyta.
Quantum Breakissa on kyse täysin uudenlaisesta kerronnallisesta tavasta yhdistää tv-sarja ja peli. Minkälaista sen luominen oli?
Jo toukokuussa 2013 paljastettu Quantum Break on yksi vuoden 2016 odotetuimmista julkaisuista. Suomalaisittain rinta kelpaa toki olla rottingilla espoolaisen Remedy-pelistudion takia, mutta onpa Xbox Onelle ja PC:lle saapuva teos ensivaikutelmansa osalta myös tyystin uudenlainen pelikokemus. Kehitystyössä videopelien sekä tv-sarjojen välinen raja-aita on jyrätty surutta, sillä julkaisu yhdistelee näiden kahden median keskeisiä piirteitä kertoakseen tarinan modernilla otteella.
Edellisen kirjoitukseni yhteydessä syntynyt keskustelu antaa miettimisen aihetta. Miksi pelaamista pidetään edelleen alemman kastin harrastuksena verrattuna vaikkapa lukemiseen, elokuviin taikka melkein mihin tahansa muuhun?
Olipa kerran aika, jolloin ensimmäisestä persoonasta koettava seikkailu tarkoitti putkessa juostavaa sotilasräiskintäa. Pahimmassa tapauksessa tämän kuvakulman käyttäminen takasi pelille leiman Doom-klooni.
Peliala onkin nykyään musiikki- ja elokuvateollisuuteen verrannollinen oma taiteenlajinsa. Se ei ole enää kellarissa viihtyvien nörttien vaiettu salaisuus, vaan suuri osa kulttuuriamme.
Viinin lailla vanhentunut Street Fighter viettää ensi vuonna kolmekymppisiään, mutta ajan kuluminen ei ole saanut klassista taistelupelisarjaa jättämään kehää nuoremmille sukupolville. Helmikuussa julkaistava Street Fighter V toimi oivana keppihevosena, jonka varjolla toimittajat saatiin kutsuttua Helsingissä sijaitsevalle GB Gymille katsomaan tulevan osan tarjoamaa mätkintäkokemusta.
90-luvun roolipelihelmi KonsoliFINin retrokäsittelyssä.
Acer XR341CK:n kuva on kirkas sekä kontrastikas ja värit toistuvat hyvin. Näyttö on mattapintainen, joten kesäinen auringonpaistekaan ei haittaa käyttökokemusta. Myös virkitystaajuus on suhteellisen korkea 75 Hz.
Ihastuksen ymmärtää, sillä ARK sisältää lähes kaikkea mitä pelaaja voi toivoa: rakentelua, hahmonkehitystä, räiskintää, seikkailua, metsästystä, ryöstelyä, pomotaisteluita, heimosotia sekä viehättävää dinosaurusten kesytystä ja paljon muuta.
Sonic toi itsensä ryminällä ihmisten tietoisuuteen Segan Mega Drive -konsolilla, kun toinen toistaan laadukkaampia tasoloikkia lykättiin kauppoihin lähestulkoon liukuhihnalta. Kaiken piti olla siis hyvin siirryttäessä uudelle, 32-bittiselle konsolisukupolvelle. Vaikka uutta – sittemmin peruttua - sinisen siilin seikkailua väsättiinkin kulisseissa, kauppaan saatiin ensin Sonic Teamin välityöksikin uumoiltu Nights Into Dreams.
KonsoliFIN aloittaa uuden juttusarjan pelaajaansa pysyvän jäljen jättäneistä peleistä. Jyri pohjustaa sarjaa.