Ensimmäisessä tutkimuksessa verrattiin viittätoista satunnaisesti pelaavaa henkilöä viiteentoista "tosipelaajaan". Tosipelaajaksi luokiteltavalta henkilöltä vaadittiin jatkuvaa halua pelaamiseen, vieroitusoireita tai elämän muiden osa-alueiden laiminlyömistä pelaamisen vuoksi.
Testihenkilöille näytettiin kuvia peleistä, alkoholijuomista ja neutraaleista esineistä. Pelikuvat aiheuttivat huomattavasti suurempia reaktioita tosipelaajien aivoissa, kuin verrokkiryhmässä, eivätkä tosipelaajat juurikaan reagoineet muihin kuviin.
Toisessa tutkimuksessa 7000 pelaajalta kysyttiin heidän pelaamisestaan ja kerättiin tietoja aggressioista sekä väkivaltaisesta käyttäytymisestä. 12 prosenttia kyselyyn osallistuneista osoitti merkkejä peliriippuvuudesta, mutta linkkiä liiallisen pelaamisen ja väkivaltaisuuden välille ei löydetty.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun.