Sisällöt
Grand Theft Auto: Vice City Stories
Vice city stories tarjoaa, sitä samaa mitä Vice city tarjosi playstation2:lla. Muutamia parannuksia ja juonta lukuunottamatta peli on kuin Vice city taskukoossa, niin hyvässä kuin pahassakin. Takaa ajoja, räiskintää, huumekauppaa, tappeluita, kiristystä ja kaikkea sitä mikä on tuttua GTA peleissä yleensä.
Jos pidit Vice citystä ja haluaisit nauttia siitä myös taskukoossa uuden tarninan ja päähenkilön kera on vice city stories valintasi.
Resistance: Fall of Man
Yksinpeli puolella alku lupasi hyvää, sillä peli tarjosi hyvin mielenkiintoisen alkuasetelman vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen sijoittuvalla menneisyydellään. Ikävä kyllä pelin edetessä juoni ei ollut aivan odotusten arvoinen ja peli paljastui hyvinkin perinteiseksi tältä osalta. Aseet ovat kyllä taattua ratchet and clank tiimin laatua, ja räiskintä paikoitellen oli todella rautaa.
Armored Core 4
Armored core4 ei ole suoraviivainen mecha räiskintä kuten moni voisi olettaa. Armored Core on japanilainen mecha simulaattori pelisarja joka on useiden osiensa myötä saapunut nyt myös teräväpiirtokonsoleille. Muutoksia aiempiin osiin löytyy erityisesti grafiikassa ja vauhdissa, ajokit liikkuvat nopeammin, ja räiskintä näyttää entistä paljon paremmalta. Vanhat ongelmat painavat silti, tehtävät ovat usein hyvin lyhyitä ja niitä ei ole kovinkaan montaa.
Vaikeustaso näissä heittelee vahvasti, sillä mechan varustus on hyvin tärkeässä osassa.
Burnout Paradise
Burnout sarja ottaa uulta tuulta alleen tarjotessa pelaajille vapaanpaa lähestymis tapaa kilpailuihin. Tämä ikävästi kyllä vie mukanaan nopeat kisan uudelleen aloitukset sekä muutaman hauskan pelityypin aiemmista peleistä. Peli on saanut myös pari merkittävää päivitystä ja lisää on tulossa. Plussaa tulee mm siitä että nyt saa käyttää Ps3:n kovalevyllä löytyviä kappaleita, ja nettiin on saatu muutama uutta autoa sekä pelimoodia.
Burnout käy hyvin yksinpelinä sekä moninpelinä.
The Club
The Club ottaa erikoisen lähestymis tavan räiskintään ja tekee siitä hieman urheilun kaltaista toimintaa. Periaatteessa The Club on hyvin suoraviivaista räiskintää mutta se keskittyy pisteiden keräämiseen ja aikojen paranteluun. Tämä antaa pelille jonkin verran uudelleen peluuarvoa sillä vain harvalta onnistuu parhaan tuloksen rikkominen ensimmäisellä pelikerralla.
Patapon
Locoroco näytti vahvasti esimerkkiä, että Nintendon DS ei toki ole ainoa laite jolla pääsee pelaamaan innovatiivisia pelejä. Nyt käsikonsolien sotatantereelle marssii pienet patapon soturit, jotka ovat syösty vallasta Zigotonien mailman valloituksen yhteydessä. Pelaajalle annetaan kaksi rumpua, joiden avulla hänen pitää komentaa pientä Patapon armeijaa kohti luvattua maata ja kunniaa. Vastaan asettuu toinen toistaan vaarallisempia hirviöitä, sekä pahamaineinen Zigoton armeija.
Haze
Haze kuuluu ehdottomasti tämän vuoden suurimpiin pettymyksiin, se lunastaa lupauksensa vain harvassa kohtaa ja jää hyvin tehokkaasti "Halo tappaja" maineensa alle.
Pelin suurimmat ongelmat löytyvät lyhyessä kestossa, huonossa tekoälyssä, huonossa grafiikassa sekä juonen toteutuksessa.
Gran Turismo 5 Prologue
Gran Turismo5: progolue oli valitettavasti minulle pienimuotoinen pettymys. Ratoja oli vain muutama ja useimmat näistä olivat simppeleitä ovaaleita muutamalla mutkallaan. Nettipeli puolella kisailu tuntui parhaimmillaan turhauttavalta, ei siksi etteikö ajaminen olisi onnistunut mutta röyhkeät kilpakumppanit romuralleineen ja ihmeelliset haamuauto ratkaisut sekä kilpailu valikot toivat niin keskeneräisen kuvan pelistä.
Everybody's Golf: World Tour
Everybodys golf tuo mukavaa vaihtelua räiskintäpelien keskelle. Anime ulkonäöstään huolimatta peli sisältää varsin tiukan golf simulaattorin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Yksinpeliä tarjoaa kymmenittäin samankaltaisia kilpailuja eri sää ja sääntö olosuhteissa. Tähän on tietysti mausteena lisätty pienimuotoinen hahmon kehitys sekä avautuvat radat sekä mailat. Muuten yksinpeli on pelin suurin heikkous.
Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots
Metal Gear solid4 vie neliosaisen sarjan hienosti päätökseen. Tarinassa ei olla liiemmin oikaistu vaan useimmat aiempien osien luomat kysymykset saavat tarvittavat vastaukset. Tarinan kerrontaa tehostetaan vielä runsailla puhekohtauksilla ja välianimaatioilla joita ei kuitenkaan pakoteta katsomaan mikäli haluaa suoraan toimintaan.