Kirjoittaja
Kanis
Julkaistu
Pelit
Lisätiedot
Arvostelukappale oli lehdistöversio. Kiitokset arvostelukappaleesta Nokialle.
Mestarin paluu
Ideaworks3D on ollut yksi harvoista ainoastaan N-Gagelle pelejä kehittävistä firmoista. Tähän mennessä tiimi on lähinnä keskittynyt kääntämään vanhoja nimikkeitä pelipuhelimelle, mutta nyt pelaajia lähestytään täysin uudella ajopelillä. Colin McRae Rally 2005 ei yritä olla maailmaa mullistava peli, vaan se pyrkii tekemään asiat varmalla ja hyväksi todetulla tavalla. Tarjolla on siis perinteistä rallia, jonka ensiluokkainen toteutus onnistuu kuitenkin nostamaan tuotoksen harmaasta keskikastista suoraan N-Gage-pelien huipulle.
Colin McRae Rally 2005 on kuin kotikonsoleiden rallipäristelyt, mutta pienemmässä mittakaavassa. Koko MM-sirkuksen sijaan pelissä kierretään kahdeksan eri maan rallikisat, joissa kussakin on kahdeksan erikoiskoetta. Pakettiin mahdutetut 64 pikataivalta kattavat oikeista kilpailuista tutut maasto- ja sääolosuhteet. Ajamaan pääsee niin Ruotsin lumilla tuimassa pyryssä kuin myös Iso-Britannian muta- ja sorateillä sateen piiskatessa konepeltiä. Suurin osa ajosta suoritetaan soran päällystämillä rallipoluilla, mutta mukaan on mahtunut muun muassa kaksi asvalttirallia. Kuten oikeassa rallimaailmassa, poikkeaa eri alustoilla ajaminen merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi asvaltilla pidon ollessa hyvä ei jarrua täydy käyttää niin paljon kuin mutateillä.
Ratasuunnittelu on toteutettu erinomaisesti. Eri kisapaikat maastoineen muistuttavat esikuviaan, ja esimerkiksi Australian sekä Suomen ralleille korkeat loikat ovat tunnusomaisia. Hienona yksityiskohtana Colin McRaen kartanlukija Nicky Grist on nuotittanut erikoiskokeet, eikä jäljessä ole juuri moittimista. Grist osaa varoittaa tiensivuissa olevista kivistä ja kertoa eteen tulevien mutkien jyrkkyyden sekä pituuden. Valitettavasti pelistä löytyy tusinan verran kohtia, jolloin nuotitus on auttamattomasti myöhässä. Tällaisissa tilanteissa useimmiten tuloksena on ojanpenkkaan lentäminen, tosin moninpelissä tilanne on sama molemmille ihmispelaajille.
Kiihdy kulta, kiihdy
Yksinpelissä pääosa ajasta kuluu mestaruusmoodissa, jossa kahlataan kaikki osakilpailut läpi. Vaihtoehtoisesti myös yksittäisiä erikoiskokeita sekä kisoja voi pelata tekoälyn ohjaamia konekuskeja vastaan. Lisäksi Time Trial –pelimuodossa voi yrittää parantaa ennätysaikojaan haamuautoa vastaan. Osakilpailujen voitoista palkitaan uusilla autoilla, kuten myös koko mestaruussarjan voittamisesta. Vielä alussa käytössä on vain muutama perusmenopeli, mutta hyvien pelisuoritusten kautta autojen kirjo kasvaa kuuteentoista. Valikoiman laajentuessa aina vain nopeammat ja helpommin ohjattavat vauhtihirmut tulevat pelaajan ulottuville.
Käytännössä edes vaikeimmalla vaikeusasteella pärjätäkseen ei tarvitse perusautoa kummempaa vehjettä. Pelin vaikeustaso on nimittäin hinattu sen verran alas, että vaikka osakilpailun kaikki erikoiskokeet häviäisi voittajalle kymmenellä sekunnilla, voitto irtoaa melko helposti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolme minuuttisilla pikataipaleilla pelaaja voi nuohota ojanpohjia useampaankin kertaan ilman sen suurempia vahinkoja. Vaikeusastetta hieman kohottamalla olisi kisoihin voitu saada hienoja kamppailuja voitoista, mutta tällaisenaan jännitys jää kovin laimeaksi.
Puuttuvaa haastetta paikkaamaan on pakettiin lisätty kunnollinen moninpeli. Bluetoothin välityksellä voi pelata lähiverkossa kaveria vastaan ja N-Gage Arena –palvelun avulla päästään haastamaan muut verkkopelaajat. Arenan moninpelissä kilpaillaan parhaista ajoista kullakin 64 erikoiskokeella, mutta valitettavasti kokonaisten osakilpailujen ajaminen isommalla porukalla ei onnistu. Tästä huolimatta verkkopeli on erittäin toimiva. Vastustaja näkyy ruudulla haamuautona, ja väliaikojen perusteella on helppo verrata omaa ja vastustajan suoritusta. Positiivisista on vielä sekin, että verkossa pelaamisen käyttökustannukset ovat alhaiset. Esimerkiksi vasta muutaman tunnin pelailun jälkeen dataa on liikkunut noin puoli megatavua. Kokonaisuudessaan verkkopeli on erinomaisen onnistunut. Erikoiskokeita on huomattavasti mukavampi ajaa oikeaa ihmistä vastaan, varsinkin kun toisen ajosuoritusta voi seurata haamuauton muodossa. Oikeastaan ainoa suurempi ongelma verkkopelissä on vähäinen väkimäärä. Jo pienellä yrityksellä on helppo päästä kymmenen parhaan joukkoon erikoiskokeiden aikavertailussa, mutta toivottavasti ajan kanssa pelaajamassat kasvavat.
Virittelyä siitä pitäville
Osakilpailut ovat jaksotettu kahden erikoiskokeen mittaisiin pätkiin. Niiden välissä pelaaja pääsee aina piipahtamaan varikolle tunnin ajaksi. Huoltotauolla on tarkoitus korjata kovassa kyydissä vahingoittuneet osat ja säätää auto tulevia pikataipaleita silmällä pitäen. Esimerkiksi kuivan ja sateisen kelin renkaat ovat saatavilla kaikille maastotyypeille. Lisäksi varikolla voi säätää ohjattavuutta, vaihdelaatikkoa ynnä muita ajon kannalta tärkeitä elementtejä. Virittely pelissä on sinällään hieman ylimääräinen lisä, sillä myös ilman säätämistä pärjää aivan hyvin aikavertailussa.
Ohjattavuus on onnistuttu sovittamaan N-Gagen ristiohjaimelle yllättävän hyvin. Auto tottelee käskyjä kiitettävästi, eikä analogista ohjaussauvaa jää kaipaamaan. Kaasutus ja jarrutus onnistuvat 5- ja 7-näppäimillä, kun taas käsijarrua voi käyttää 4-nappulalla. Autopelien perinteiden mukaisesti automaattivaihteiston ohella vaihteiden vaihtamisen voi hoitaa myös itse. Tämä ei ole kuitenkaan suositeltavaa, sillä manuaalivaihteiston käyttäminen vaatii turhankin paljon sorminäppäryyttä.
Erittäin hyvä, muttei täydellinen
Graafisesti peli on korkealla tasolla. Autot näyttävät ulkoa päin hyviltä, ja niiden saamat vahingot voi havaita myös puhelimen pieneltä näytöltä. Eri rallikilpailujen ympäristöt ovat melko autenttiset, eikä jäljessä ole juuri valittamista. Pienenä rikkana rokassa ovat kehnohkon näköiset sääefektit. Esimerkiksi pienet mustat sadepisarat eivät vakuuta. Sen sijaan erikoismaininnan ansaitsee ruudunpäivitys, joka pysyy koko pelin ajan nopeana ilman sen kummempia hidasteluja. Ääniefektit ovat nekin toteutettu hyvin. Vauhtihirmujen murina tuo mieleen oikeat ralliautot, ja musiikkikin on valikoissa mukavaa kuultavaa.
Colin McRae Rally 2005 sopii hyvin niin pitkiin peliputkiin kuin myös lyhyisiin viiden minuutin pikasessioihin. Se on onnistuttu hienosti tasapainottamaan nautittavaksi taskupeliksi, joka on helppo aloittaa ja lopettaa vaikkapa junassa kotimatkalla. Perinteisyydestään huolimatta pelissä ei ole juuri moittimista. Muutamat pienet virheet korjaamalla, kuten vaikeusastetta kohottamalla, oltaisiin vielä lähempänä täydellistä ajokokemusta. Tällaisenaankin kyseessä on kuitenkin paras taskukonsoleille tehty rallipeli.
Ideaworks3D on ollut yksi harvoista ainoastaan N-Gagelle pelejä kehittävistä firmoista. Tähän mennessä tiimi on lähinnä keskittynyt kääntämään vanhoja nimikkeitä pelipuhelimelle, mutta nyt pelaajia lähestytään täysin uudella ajopelillä. Colin McRae Rally 2005 ei yritä olla maailmaa mullistava peli, vaan se pyrkii tekemään asiat varmalla ja hyväksi todetulla tavalla. Tarjolla on siis perinteistä rallia, jonka ensiluokkainen toteutus onnistuu kuitenkin nostamaan tuotoksen harmaasta keskikastista suoraan N-Gage-pelien huipulle.
Colin McRae Rally 2005 on kuin kotikonsoleiden rallipäristelyt, mutta pienemmässä mittakaavassa. Koko MM-sirkuksen sijaan pelissä kierretään kahdeksan eri maan rallikisat, joissa kussakin on kahdeksan erikoiskoetta. Pakettiin mahdutetut 64 pikataivalta kattavat oikeista kilpailuista tutut maasto- ja sääolosuhteet. Ajamaan pääsee niin Ruotsin lumilla tuimassa pyryssä kuin myös Iso-Britannian muta- ja sorateillä sateen piiskatessa konepeltiä. Suurin osa ajosta suoritetaan soran päällystämillä rallipoluilla, mutta mukaan on mahtunut muun muassa kaksi asvalttirallia. Kuten oikeassa rallimaailmassa, poikkeaa eri alustoilla ajaminen merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi asvaltilla pidon ollessa hyvä ei jarrua täydy käyttää niin paljon kuin mutateillä.
Ratasuunnittelu on toteutettu erinomaisesti. Eri kisapaikat maastoineen muistuttavat esikuviaan, ja esimerkiksi Australian sekä Suomen ralleille korkeat loikat ovat tunnusomaisia. Hienona yksityiskohtana Colin McRaen kartanlukija Nicky Grist on nuotittanut erikoiskokeet, eikä jäljessä ole juuri moittimista. Grist osaa varoittaa tiensivuissa olevista kivistä ja kertoa eteen tulevien mutkien jyrkkyyden sekä pituuden. Valitettavasti pelistä löytyy tusinan verran kohtia, jolloin nuotitus on auttamattomasti myöhässä. Tällaisissa tilanteissa useimmiten tuloksena on ojanpenkkaan lentäminen, tosin moninpelissä tilanne on sama molemmille ihmispelaajille.
Kiihdy kulta, kiihdy
Yksinpelissä pääosa ajasta kuluu mestaruusmoodissa, jossa kahlataan kaikki osakilpailut läpi. Vaihtoehtoisesti myös yksittäisiä erikoiskokeita sekä kisoja voi pelata tekoälyn ohjaamia konekuskeja vastaan. Lisäksi Time Trial –pelimuodossa voi yrittää parantaa ennätysaikojaan haamuautoa vastaan. Osakilpailujen voitoista palkitaan uusilla autoilla, kuten myös koko mestaruussarjan voittamisesta. Vielä alussa käytössä on vain muutama perusmenopeli, mutta hyvien pelisuoritusten kautta autojen kirjo kasvaa kuuteentoista. Valikoiman laajentuessa aina vain nopeammat ja helpommin ohjattavat vauhtihirmut tulevat pelaajan ulottuville.
Käytännössä edes vaikeimmalla vaikeusasteella pärjätäkseen ei tarvitse perusautoa kummempaa vehjettä. Pelin vaikeustaso on nimittäin hinattu sen verran alas, että vaikka osakilpailun kaikki erikoiskokeet häviäisi voittajalle kymmenellä sekunnilla, voitto irtoaa melko helposti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolme minuuttisilla pikataipaleilla pelaaja voi nuohota ojanpohjia useampaankin kertaan ilman sen suurempia vahinkoja. Vaikeusastetta hieman kohottamalla olisi kisoihin voitu saada hienoja kamppailuja voitoista, mutta tällaisenaan jännitys jää kovin laimeaksi.
Puuttuvaa haastetta paikkaamaan on pakettiin lisätty kunnollinen moninpeli. Bluetoothin välityksellä voi pelata lähiverkossa kaveria vastaan ja N-Gage Arena –palvelun avulla päästään haastamaan muut verkkopelaajat. Arenan moninpelissä kilpaillaan parhaista ajoista kullakin 64 erikoiskokeella, mutta valitettavasti kokonaisten osakilpailujen ajaminen isommalla porukalla ei onnistu. Tästä huolimatta verkkopeli on erittäin toimiva. Vastustaja näkyy ruudulla haamuautona, ja väliaikojen perusteella on helppo verrata omaa ja vastustajan suoritusta. Positiivisista on vielä sekin, että verkossa pelaamisen käyttökustannukset ovat alhaiset. Esimerkiksi vasta muutaman tunnin pelailun jälkeen dataa on liikkunut noin puoli megatavua. Kokonaisuudessaan verkkopeli on erinomaisen onnistunut. Erikoiskokeita on huomattavasti mukavampi ajaa oikeaa ihmistä vastaan, varsinkin kun toisen ajosuoritusta voi seurata haamuauton muodossa. Oikeastaan ainoa suurempi ongelma verkkopelissä on vähäinen väkimäärä. Jo pienellä yrityksellä on helppo päästä kymmenen parhaan joukkoon erikoiskokeiden aikavertailussa, mutta toivottavasti ajan kanssa pelaajamassat kasvavat.
Virittelyä siitä pitäville
Osakilpailut ovat jaksotettu kahden erikoiskokeen mittaisiin pätkiin. Niiden välissä pelaaja pääsee aina piipahtamaan varikolle tunnin ajaksi. Huoltotauolla on tarkoitus korjata kovassa kyydissä vahingoittuneet osat ja säätää auto tulevia pikataipaleita silmällä pitäen. Esimerkiksi kuivan ja sateisen kelin renkaat ovat saatavilla kaikille maastotyypeille. Lisäksi varikolla voi säätää ohjattavuutta, vaihdelaatikkoa ynnä muita ajon kannalta tärkeitä elementtejä. Virittely pelissä on sinällään hieman ylimääräinen lisä, sillä myös ilman säätämistä pärjää aivan hyvin aikavertailussa.
Ohjattavuus on onnistuttu sovittamaan N-Gagen ristiohjaimelle yllättävän hyvin. Auto tottelee käskyjä kiitettävästi, eikä analogista ohjaussauvaa jää kaipaamaan. Kaasutus ja jarrutus onnistuvat 5- ja 7-näppäimillä, kun taas käsijarrua voi käyttää 4-nappulalla. Autopelien perinteiden mukaisesti automaattivaihteiston ohella vaihteiden vaihtamisen voi hoitaa myös itse. Tämä ei ole kuitenkaan suositeltavaa, sillä manuaalivaihteiston käyttäminen vaatii turhankin paljon sorminäppäryyttä.
Erittäin hyvä, muttei täydellinen
Graafisesti peli on korkealla tasolla. Autot näyttävät ulkoa päin hyviltä, ja niiden saamat vahingot voi havaita myös puhelimen pieneltä näytöltä. Eri rallikilpailujen ympäristöt ovat melko autenttiset, eikä jäljessä ole juuri valittamista. Pienenä rikkana rokassa ovat kehnohkon näköiset sääefektit. Esimerkiksi pienet mustat sadepisarat eivät vakuuta. Sen sijaan erikoismaininnan ansaitsee ruudunpäivitys, joka pysyy koko pelin ajan nopeana ilman sen kummempia hidasteluja. Ääniefektit ovat nekin toteutettu hyvin. Vauhtihirmujen murina tuo mieleen oikeat ralliautot, ja musiikkikin on valikoissa mukavaa kuultavaa.
Colin McRae Rally 2005 sopii hyvin niin pitkiin peliputkiin kuin myös lyhyisiin viiden minuutin pikasessioihin. Se on onnistuttu hienosti tasapainottamaan nautittavaksi taskupeliksi, joka on helppo aloittaa ja lopettaa vaikkapa junassa kotimatkalla. Perinteisyydestään huolimatta pelissä ei ole juuri moittimista. Muutamat pienet virheet korjaamalla, kuten vaikeusastetta kohottamalla, oltaisiin vielä lähempänä täydellistä ajokokemusta. Tällaisenaankin kyseessä on kuitenkin paras taskukonsoleille tehty rallipeli.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja