Kirjoittaja
Yargo
Julkaistu
ONE
Mättöpelit kuuluvat olennaisena osana konsoleiden pelivalikoimiin, joten sellaista tarvitaan myös Nokian pelipuhelimelle. Tähän asti taistelupelien genreä N-Gagella on edustanut yksinään 2D-mättö King of Fighters Extreme, mutta lokakuussa kaveriksi saapuu Digital Legends Entertainmentin kehitteillä oleva ONE.
ONE on 3D-grafiikalla toteutettu taistelupeli, jossa pelaaja pyrkii olemaan "Ykkönen" eli kamppailulajien mestari. Pelissä ei valita hahmoa valmiista rosterista, kuten yleensä tappelupeleissä on tapana, vaan hahmon ulkonäköön saa vaikuttaa vaatetusta, ihonväriä, tatuointeja ja muita releitä myöten melko vapaasti. Tarinamoodissa edetessä avautuu lisää erilaista tavaraa, joilla personoida hahmoaan entisestään.
Ennakkoversion perusteella ONE vakuuttaa. Kontrollointi on suhteellisen yksinkertaista oppia tärkeimpien lyöntien ja potkujen tapahtuessa napeista 5 ja 7. Tappelun aikana voi pelaaja vaihtaa tyyliä, eli joko hyökkäävään, puolustavaan tai neutraaliin taistelutyyliin. Esimerkiksi jos pelaaja on onnistunut pääsemään kunnolla niskan päälle vastustajastaan ja kello tikittää viimeisiä sekunteja, voi olla järkevintä vaihtaa puolustavaan taistelutyyliin, jolloin vastus ei ainakaan kovin helpolla hutki pelaajan energiamittaria nolliin. Konkreettisimmin tyylien erot näkyvät kuitenkin erikoisliikkeissä. Hyökkäävällä tyylillä on käytössä lukuisia erilaisia lyöntejä ja potkuja, kun taas puolustava pystyy parempien torjuntojen lisäksi käyttämään useita erilaisia lukkoja ja heittoja.
3D-grafiikka on nättiä ja pyörii suurimmaksi osaksi siedettävän sulavasti. Yksi paha puute ainakin pelin nykyisessä muodossa on: energiat mätkiessä nollaan ei hävinnyt osapuoli rojahda maahan tyrmättynä, vaan jää seisomaan pystyyn tympääntyneen näköisenä. Tyrmäyshän se on koko tappelemisen idea, varsinkin kun puhutaan digitaalisesta viihteestä! Lisäksi mätkintää siivittämään olisi toivonut taustalle lisää ääntä tai ainakin musiikkia, joka nyt pauhaa vain valikoissa ja tarinamoodin välipätkissä. Yleisessä presentaatiossa ilmenevistä puutteista huolimatta vaikuttaa ONE olevan merkittävä lisä N-Gagen syystarjontaan.
Rifts: Promise of Power
N-Gagen
pelivalikoimaa ovat dominoineet kuluvan vuoden aikana roolipelit.
Suuntaus saa lokakuussa jatkoa, sillä tuolloin julkaistaan saman
nimiseen "kynä- ja paperi" -roolipeliin perustuva Rifts: Promise of Power.
Roolipelien ylitarjonnasta huolimatta Rifts näyttäisi ennakkoversion
perusteella seisovan tukevasti omilla jaloillaan, ja saa varmasti
ääreensä oman pelaajakuntansa mielenkiintoisen maailmansa ja toimivan
pelimekaniikkansa vuoksi.
Rifts sijoittuu oman maailmamme kaukaiseen tulevaisuuteen, mutta scifi-elementeistä huolimatta mukana on muun muassa taikuutta osaavia hahmoja fantasiaroolipelien tyyliin. Pelin tarinaan kuuluukin, että maapallon tiettyihin pisteisiin on avatunut portteja, joiden kautta maailmaan on saapunut kaikenlaisia olentoja muilta planeetoilta, ulottuvuuksilta kuin ajanjaksoiltakin. Pelaaja voi siis odottaa kohtaavansa niin kyborgeja kuin dinosauruksiakin muista muukalaisista puhumattakaan.
Seikkaileminen tapahtuu reaaliajassa, mutta vihollisia kohdattaessa muuttuu tyyli vuoropohjaiseksi taktiikkapeliksi. Tässä tilassa peliä voi verrata esimerkiksi Jagged Allianceen tai N-Gagen omaan Pathway to Gloryyn. Taistelut toimivat kätevästi, tosin välillä jokseenkin hidastempoisesti, ja pelin "kynä- ja paperi" -juuret ovat selkeästi nähtävillä. Graafisesti Rifts ei juuri viehätä tuoden mieleen jotkut PC:n shareware-pelit viime vuosikymmeneltä, mutta mikä tärkeintä, ulkoasu ajaa silti asiansa.
Ehdoton valtti Riftsissä on sen laajuus. Erilaisia paikkoja löytyy tutkittavaksi hurjasti, ja pelille luvataankin yli 40 tuntia pelattavaa. Aseita, panssareita ja hahmoihin liitettävää kybernetiikkaa on toista sataa kerättäväksi ja erilaisia vihollistyyppejäkin lahdattavaksi päälle viisikymmentä. Rifts vaikuttaa täten varsin lupaavalta mobiilipeliltä niin lyhyisiin pelituokoihin kaupan kassajonossa kuin pidempi kestoisiin maratoneihin olohuoneen sohvan pohjalla.
Pathway to Glory Ikusa Island
Rifts sijoittuu oman maailmamme kaukaiseen tulevaisuuteen, mutta scifi-elementeistä huolimatta mukana on muun muassa taikuutta osaavia hahmoja fantasiaroolipelien tyyliin. Pelin tarinaan kuuluukin, että maapallon tiettyihin pisteisiin on avatunut portteja, joiden kautta maailmaan on saapunut kaikenlaisia olentoja muilta planeetoilta, ulottuvuuksilta kuin ajanjaksoiltakin. Pelaaja voi siis odottaa kohtaavansa niin kyborgeja kuin dinosauruksiakin muista muukalaisista puhumattakaan.
Seikkaileminen tapahtuu reaaliajassa, mutta vihollisia kohdattaessa muuttuu tyyli vuoropohjaiseksi taktiikkapeliksi. Tässä tilassa peliä voi verrata esimerkiksi Jagged Allianceen tai N-Gagen omaan Pathway to Gloryyn. Taistelut toimivat kätevästi, tosin välillä jokseenkin hidastempoisesti, ja pelin "kynä- ja paperi" -juuret ovat selkeästi nähtävillä. Graafisesti Rifts ei juuri viehätä tuoden mieleen jotkut PC:n shareware-pelit viime vuosikymmeneltä, mutta mikä tärkeintä, ulkoasu ajaa silti asiansa.
Ehdoton valtti Riftsissä on sen laajuus. Erilaisia paikkoja löytyy tutkittavaksi hurjasti, ja pelille luvataankin yli 40 tuntia pelattavaa. Aseita, panssareita ja hahmoihin liitettävää kybernetiikkaa on toista sataa kerättäväksi ja erilaisia vihollistyyppejäkin lahdattavaksi päälle viisikymmentä. Rifts vaikuttaa täten varsin lupaavalta mobiilipeliltä niin lyhyisiin pelituokoihin kaupan kassajonossa kuin pidempi kestoisiin maratoneihin olohuoneen sohvan pohjalla.
Pathway to Glory Ikusa Island
Pathway to Glory
oli merkittävin N-Gagelle julkaistu peli ja oikeastaan on sitä
edelleen. Toiseen maailmansotaan sijoittuva sotapeli oli suorastaan
täydellistä mobiiliviihdettä, jonka kruunasi vallan loistava
Arena-verkkopeli. Luonnollisesti makeaa on saatava lisää vatsan
täytteeksi, joten Pathway to Glory Ikusa Island vie pelaajan takaisin sotatantereelle.
Kuten nimestä voi päätellä, ei Ikusa Islandissa tapahtumapaikkana ole enää Eurooppa ja vihulaisina jerryt, vaan pelaaja pudotetaan sodan toiseen kolkkaan sotimaan japanilaisia vastaan. Muuten pelimekaniikka on vanhaa tuttua vuoropohjaista ja taktista sotimista. Pelaaja komentaa 4-8 taistelijaa taistelusta toiseen, ja mikäli he säilyvät hengissä, tulee heistä kokemuksen kartuttua entistä parempia sotilaita.
Ennakkoversion perusteella ei uusien tehtävien ja karttojen lisäksi sisältöä ole juuri muutettu alkuperäiseen Pathway to Gloryyn verrattuna, mutta koska kyseessä oli jo tuolloin miltei itse täydellisyys, ei siihen ole tarvettakaan. Eräs olennainen lisäys on heitinmies, eli kevyttä kranaatinheitintä kantava taistelija, jolla voi kätevästi laittaa murkulaa talon tai muun esteen takana piileskelevän vihulaisen niskaan. Teknisenä parannuksena on luvattu kehittyneempi nettimoninpelin hallinta, joten peliin liittymisen pitäisi tapahtua helpommin ja nopeammin kuin ennen.
Pathway to Glory Ikusa Island ilmestyy kauppoihin ensi marraskuussa.
Kuten nimestä voi päätellä, ei Ikusa Islandissa tapahtumapaikkana ole enää Eurooppa ja vihulaisina jerryt, vaan pelaaja pudotetaan sodan toiseen kolkkaan sotimaan japanilaisia vastaan. Muuten pelimekaniikka on vanhaa tuttua vuoropohjaista ja taktista sotimista. Pelaaja komentaa 4-8 taistelijaa taistelusta toiseen, ja mikäli he säilyvät hengissä, tulee heistä kokemuksen kartuttua entistä parempia sotilaita.
Ennakkoversion perusteella ei uusien tehtävien ja karttojen lisäksi sisältöä ole juuri muutettu alkuperäiseen Pathway to Gloryyn verrattuna, mutta koska kyseessä oli jo tuolloin miltei itse täydellisyys, ei siihen ole tarvettakaan. Eräs olennainen lisäys on heitinmies, eli kevyttä kranaatinheitintä kantava taistelija, jolla voi kätevästi laittaa murkulaa talon tai muun esteen takana piileskelevän vihulaisen niskaan. Teknisenä parannuksena on luvattu kehittyneempi nettimoninpelin hallinta, joten peliin liittymisen pitäisi tapahtua helpommin ja nopeammin kuin ennen.
Pathway to Glory Ikusa Island ilmestyy kauppoihin ensi marraskuussa.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja