Tekken oli Virtua Fighterin ohella ensimmäisiä kolmannessa
ulottuvuudessa tapahtuvia taistelupelejä. Aiheeseen suhtauduttiin
melkoisella varauksella, sillä 2D-mätkintöihin tottuneille uusi
ulottuvuus vaikutti hidastempoiselta ja kömpelöltä, mutta jollain
oudolla tavalla kuitenkin viehättävältä. Potti räjähti viimeistään
ensimmäisen PlayStationin ilmestyttyä, jolla Tekken oli suurmenestys
jota seurasi kaksi jatko-osaa samaisella alustalla. Lähestulkoon
samasta ideamuotista tupsahtanut PlayStation 2:n julkaisupeli, Tekken
Tag Tournament, toi sarjaan ainoastaan päivitetyt grafiikat ja
hahmokirjaston kokonaisuudessaan. Tätä seurannut Tekken 4 puhalsi
sarjaan uusia tuulia niin tarinamoodin kuin rankasti muutetun
pelattavuudenkin myötä. Joidenkin mielestä uudistukset olivat liiankin
rajuja, mistä johtuen Namco päätti palata Tekken 5:n kohdalla askeleen
taaksepäin juurille. Nyt ollaan juuri siellä missä pitääkin.
Nyt on piru merrassa
Edellisestä osasta tuttu tarinamoodi löytyy myös esikois-osasta, pienillä muutoksilla höystettynä. Alku- ja loppuvideoiden lisäksi hahmojen tarinaa setvitään nyt myös taisteluiden välillä. Arcade-moodikin on käynyt plastiikkakirurgin vastaanotolla. Lievästi Virtua Fighter 4:stä lainattu hahmokehitys moninkertaistaa pelitunnit. Kaikessa yksinkertaisuudessaan jokaiselle hahmolle voi kerätä erinäisiä arvomerkkejä taistelemalla tasaisesti koventuvia vihollisia vastaan. Suunta ei aina ole ylöspäin, sillä arvoalennuksia rapsahtaa liian monesta turpaanotosta. Maskottihahmoasi voit sisäisen statuksen lisäksi muuttaa myös ulkoisesti, tarjolla on kymmeniä peruukkeja, vaatteita ja kaulakoruja.
Tavallisilta taistelutantereilta voidaan siirtyä seikkailun maailmaan Devil Within -moodin myötä. Kyseessä on hyvin samankaltainen tila kuin Tekken 3:sta tuttu Tekken Force -moodi. Tarkoituksena on selvittää Jiniin tarttunutta demonimaista muotoa juoksemalla ympäri kyliä kylmentäen samalla jokaisen vastaantulijan. Kuvakulma pysyy kolmannessa persoonassa ja mahdollistaa kameran vapaan pyörittelyn sekä sulavasti toimivan tasohyppelymäisen ohjattavuuden.
Sulavampaa kuin Flora kuumalla hellalla
Pelinopeuden kohdalla Namco tuntuu löytäneen sen kaikista optimaalisimman. Tekken 5 on yltiönopeaa neljättä osaa aavistuksen hitaampi, mutta silti sitä aikaisempia nopeampi. Uusille hahmoille, Fengille ja Ravenille, on saatu tuore ja omaperäinen taistelutyyli vanhoja sen kummemmin lainaamatta. Sen sijaan kolmannen uuden hahmon, Asukan, taistelutekniikka on lähes suora kopio taannoisesta Junin tyylistä. Taisteluiden kulku on entistä luonnollisempi ja realistisempi, mutta aiempaa näyttävämpi. Mieltä kaivertamaan jäi kuitenkin Namcon lupaus hankkiutua viidennen osan kohdalla eroon ns. juggle-sarjoista. Vaikka tauti on saanut lääkettä, ei lopullista rokotetta ole vieläkään löytynyt. Kaverilta voi yhä paukuttaa liki kolmanneksen energiapalkista ennen kuin tämä ehtii edes nousta maasta.
Grafiikka on miltei parasta mitä PlayStation 2:lla on tähän mennessä nähty. Värienkäyttö on hillittyä mutta näyttävää. Taustat ovat vaikuttavia, mutta pääosa konetehoista on silti saatu kohdistettua itse toiminnalle. Kaikki 60 kuvaa sekunnissa piirtyvät sulavasti eikä pätkimistä esiinny koskaan. Hahmojen polygonit ovat menneet hyötykäyttöön eikä kulmikkuutta juuri esiinny. Liikkeiden animointi on käsittämättömän realistista ja niiden vuorovaikutteisuus poikkeuksellisen inhimillistä. Hengen salpaa myös esirenderöidyt välivideot, joita pelistä löytyy tusinoittain.
Audiopuoli ei ole juurikaan edennyt. Liikkeiden äänet ovat yhtä osuvia ja oikein ajoitettuja kuin aiemminkin. Lisääntynyt ääninäyttely on keskitasoa ja lievästi yliampuvaa, mutta silti toimivaa. Musiikki on adrenaliinin virtaa nostattavaa, ajoittain mahtipontista kuten ennenkin. Surround-tuki loistaa yhä poissaolollaan.
Merkitse kalenteriisi pitkä peliloma
Tekken 5 ei ole ainoastaan paras Tekken, vaan myös yksi parhaista genrensä tuotoksista. Pelattavaa riittää kaiken mahdollisen keräämisen ja salaisuuksien aukomisten jälkeenkin aina seuraavan osan julkaisuun asti, kiitos sen uudelleenpeluun arvon. Parhaimmillaanhan Tekken 5 on kaveriporukassa, mutta taitoja jaksaa kummasti kehittää myös tietokonetta vastaan. Korkeimmilla vaikeusasteilla pelin läpipääseminen on entistä haasteellisempaa - paitsi tavallisten rivivihollisten tekoäly on kehittynyt, myös itse loppuvastus on yksi sitkeimmistä paloista koko tappelupelien historiassa. Ainoa oikeasti suuri miinus Tekken 5:ssä on online-tuen puute. Ehkä piste iin päälle lyödään seuraavan osan kohdalla, sitten seuraavalla PlayStationilla. Tästä huolimatta jos et ole aiemmin sarjaan tutustunut, on sen aika viimeistään nyt. Tekken 5 on pakko-ostos kaikille taistelupelien ystäville; se on löytänyt kultaisen keskitien Tekken-sarjassa neljännen osan ja sitä edeltävien osien välillä.
Nyt on piru merrassa
Edellisestä osasta tuttu tarinamoodi löytyy myös esikois-osasta, pienillä muutoksilla höystettynä. Alku- ja loppuvideoiden lisäksi hahmojen tarinaa setvitään nyt myös taisteluiden välillä. Arcade-moodikin on käynyt plastiikkakirurgin vastaanotolla. Lievästi Virtua Fighter 4:stä lainattu hahmokehitys moninkertaistaa pelitunnit. Kaikessa yksinkertaisuudessaan jokaiselle hahmolle voi kerätä erinäisiä arvomerkkejä taistelemalla tasaisesti koventuvia vihollisia vastaan. Suunta ei aina ole ylöspäin, sillä arvoalennuksia rapsahtaa liian monesta turpaanotosta. Maskottihahmoasi voit sisäisen statuksen lisäksi muuttaa myös ulkoisesti, tarjolla on kymmeniä peruukkeja, vaatteita ja kaulakoruja.
Tavallisilta taistelutantereilta voidaan siirtyä seikkailun maailmaan Devil Within -moodin myötä. Kyseessä on hyvin samankaltainen tila kuin Tekken 3:sta tuttu Tekken Force -moodi. Tarkoituksena on selvittää Jiniin tarttunutta demonimaista muotoa juoksemalla ympäri kyliä kylmentäen samalla jokaisen vastaantulijan. Kuvakulma pysyy kolmannessa persoonassa ja mahdollistaa kameran vapaan pyörittelyn sekä sulavasti toimivan tasohyppelymäisen ohjattavuuden.
Sulavampaa kuin Flora kuumalla hellalla
Pelinopeuden kohdalla Namco tuntuu löytäneen sen kaikista optimaalisimman. Tekken 5 on yltiönopeaa neljättä osaa aavistuksen hitaampi, mutta silti sitä aikaisempia nopeampi. Uusille hahmoille, Fengille ja Ravenille, on saatu tuore ja omaperäinen taistelutyyli vanhoja sen kummemmin lainaamatta. Sen sijaan kolmannen uuden hahmon, Asukan, taistelutekniikka on lähes suora kopio taannoisesta Junin tyylistä. Taisteluiden kulku on entistä luonnollisempi ja realistisempi, mutta aiempaa näyttävämpi. Mieltä kaivertamaan jäi kuitenkin Namcon lupaus hankkiutua viidennen osan kohdalla eroon ns. juggle-sarjoista. Vaikka tauti on saanut lääkettä, ei lopullista rokotetta ole vieläkään löytynyt. Kaverilta voi yhä paukuttaa liki kolmanneksen energiapalkista ennen kuin tämä ehtii edes nousta maasta.
Grafiikka on miltei parasta mitä PlayStation 2:lla on tähän mennessä nähty. Värienkäyttö on hillittyä mutta näyttävää. Taustat ovat vaikuttavia, mutta pääosa konetehoista on silti saatu kohdistettua itse toiminnalle. Kaikki 60 kuvaa sekunnissa piirtyvät sulavasti eikä pätkimistä esiinny koskaan. Hahmojen polygonit ovat menneet hyötykäyttöön eikä kulmikkuutta juuri esiinny. Liikkeiden animointi on käsittämättömän realistista ja niiden vuorovaikutteisuus poikkeuksellisen inhimillistä. Hengen salpaa myös esirenderöidyt välivideot, joita pelistä löytyy tusinoittain.
Audiopuoli ei ole juurikaan edennyt. Liikkeiden äänet ovat yhtä osuvia ja oikein ajoitettuja kuin aiemminkin. Lisääntynyt ääninäyttely on keskitasoa ja lievästi yliampuvaa, mutta silti toimivaa. Musiikki on adrenaliinin virtaa nostattavaa, ajoittain mahtipontista kuten ennenkin. Surround-tuki loistaa yhä poissaolollaan.
Merkitse kalenteriisi pitkä peliloma
Tekken 5 ei ole ainoastaan paras Tekken, vaan myös yksi parhaista genrensä tuotoksista. Pelattavaa riittää kaiken mahdollisen keräämisen ja salaisuuksien aukomisten jälkeenkin aina seuraavan osan julkaisuun asti, kiitos sen uudelleenpeluun arvon. Parhaimmillaanhan Tekken 5 on kaveriporukassa, mutta taitoja jaksaa kummasti kehittää myös tietokonetta vastaan. Korkeimmilla vaikeusasteilla pelin läpipääseminen on entistä haasteellisempaa - paitsi tavallisten rivivihollisten tekoäly on kehittynyt, myös itse loppuvastus on yksi sitkeimmistä paloista koko tappelupelien historiassa. Ainoa oikeasti suuri miinus Tekken 5:ssä on online-tuen puute. Ehkä piste iin päälle lyödään seuraavan osan kohdalla, sitten seuraavalla PlayStationilla. Tästä huolimatta jos et ole aiemmin sarjaan tutustunut, on sen aika viimeistään nyt. Tekken 5 on pakko-ostos kaikille taistelupelien ystäville; se on löytänyt kultaisen keskitien Tekken-sarjassa neljännen osan ja sitä edeltävien osien välillä.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja