Arvostelu

Tom Clancy's Ghost Recon: Island Thunder

Lisätiedot
Arvostelukappale on myyntiversio
Yargo
Haamujengin paluu

Xboxin pelaajille Tom Clancyn nimi on merkittävä, vaikka kirjallisuus ei kiinnostaisikaan. Varmasti jokainen tietää tuon brändin alla julkaistut Splinter Cellin ja Ghost Reconin. Ghost Recon oli viihdyttävää ajanvietettä yksinpelinäkin, mutta sen varsinainen voima oli Livessä, joka tarjosi mitä parhainta online-pelikokemusta. Ei siis mikään ihme, että Ubi Soft päätti takoa silloin kun rauta on kuumaa ja nyt on täällä Euroopassakin nähnyt päivän valon Ghost Reconin ns. lisälevy, eli Island Thunder. Peli ei tarvitse alkuperäistä Ghost Reconia toimiakseen.

Suosittelen lukemaan tämän arvostelun pohjaksi arvostelumme alkuperäisestä Ghost Reconista, sillä hyvin pitkälle samasta pelistä on kyse. Tällä kertaa on tuttu eliittijoukko kutsuttu Kuubaan. Fidel Castro on kuollut ja vallitsee anarkia. Demokratia on vähitellen saapumassa Kuuban saarelle, mikä tarkoittaa ensimmäisten vapaiden vaalien järjestämistä. Eräs diktaattorin alku on päättänyt pitää huolen vaalituloksen kääntämisestä itsensä hyväksi, joten sankariemme tehtävä on huolehtia kovia kokeneen kansan vaalirauhasta.

Yksinpelikampanja koostuu kahdeksasta tehtävästä. Mitään yllätyksiä ei ole luvassa Ghost Recon veteraaneille, sillä tehtävät ovat hyvin pitkälle samankaltaisia. Yleensä pitää valloittaa jokin piste ja puhdistaa alue vihollisista, eli sitä samaa peruskauraa. Varsinkin helpoimmalla vaikeudella kuka tahansa vähänkin kokeneempi pelaaja läpäisee kampanjan päivässä tai kahdessa. Lisäksi voi pelata tuttuja pikatehtäviä, joista tällä kertaa myös defend-moodi on välittömästi pelattavissa kaikilla kartoilla.

Näe Kuuban aurinkoiset rannat!

Grafiikka ei ole edeltäjästään juuri parantunut, mutta ympäristöt ovat värikkäämpiä. Tämäkin johtuu siitä, että Kuuban sikarifarmit ja kaupungit ovat luonnostaan värikkäämpiä kuin itäisen naapurimme metsät ja kyläpahaset. Muuten objektit ja muut mallinnukset ovat keskitasoa ja sama pätee tekstuureihin. Grafiikka ajaa silti asiansa edeltäjänsä tapaan, mutta erittäin vanhentunutta teknologiaa Ghost Reconin grafiikkamoottori valitettavasti on.

Pelattavuudessakaan ei ole juuri merkittäviä muutoksia. Ohjaus toimii samanlailla. Ne, joilla oli joskus vaikeuksia tähtäyksen kanssa pitkältä matkalta (kuten allekirjoittaneella turhauttavan usein on), tulevat edelleen kamppailemaan saman ongelman kanssa. Tähtäys nimittäin edelleen tuntuu yliohjautuvan, kun tähtäintä yrittää siirtää vain pienen matkan. Joukkueen komentamiseenkaan ei ole tullut uudistuksia, eli edelleen pelaaja on pakotettu asettelemaan pisteitä kömpelösti kartalle saadakseen toisen kolmen taistelijan ryhmänsä liikkumaan haluamaansa paikkaan.

Äänet olivat alkuperäisessä erittäin toimiva valtti tunnelman luomisen kannalta ja ne ovat sitä edelleen. Joidenkin vanhojen aseiden ääniä on jopa paranneltu. Silti tälläkin osa-alueella olisi voinut suoriutua paremmin, sillä jotkut taustaäänistä, varsinkin vettä sataessa, looppaavat häiritsevän ilmiselvästi.

Mutta kukapa yksin haluaisi pelata

Kuten edeltäjänsä, Live on se missä Island Thunder vie koko potin jälleen kotiin. Mukana tulee 12 moninpelikarttaa, joihin sisältyy neljä karttaa alkuperäisestä Ghost Reconista. Lisäksi tätä kirjoittaessa on Livessä jo julkaistu kaksi uutta karttaa. Ubi Soft on luvannut julkaista ainakin muutaman hiekka-aavikkokartan lisää, joten kyllästymistä ei pitäisi heti ilmetä.

Servereiden etsintä ja peliin mukaan liittyminen on parantunut. Pelejä etsiessä voi laittaa päälle filtterin, joka huolehtii siitä, että listalle ei ilmesty sellaisia sessioita, joissa pelaajien määrä ylittää sitä ylläpitävän pelaajan suositusyhteydennopeuden. Ainakin itselläni lähes kaikki pelit jäivät tuohon filtteriin, joten parasta jättää se pois päältä. Peli antaa edelleen maksimissaan vain kahdeksan peliä, joista valita mieleisensä. Ainakaan toistaiseksi ei ole Island Thunder jumittunut itselläni peliin liittymisen yhteydessä, joten selkeää parannusta Live-koodiin on tehty.

Itse moninpeli tuntuu menneen hivenen arcade-räiskintöjen suuntaan. Joskus pelaaja saattaa saada toiseen pelaajaan perille suorastaan sarjan osumia, mutta silti tämä voi selvitä siitä ja jopa napsauttaa kerralla kuolettavan osuman takaisin. Jotkut aseista ovat siis epärealistisen tehottomia ainakin moninpelissä. Toivottavasti Ubi Soft ei aio tulevaisuudessa viedä Tom Clancy räiskintöjä tästä arcademaisempaan suuntaan, sillä silloin on jo jonkin asteisesta rienauksesta kyse.

Valittavia aseita pelistä löytyy suorastaan vuori, sillä kaikkien alkuperäisen Ghost Reconin aseiden lisäksi mukaan on lisätty melkoinen valikoima uusia. Jos ennen ei ollut vaikeuksia päättää minkä aseen tehtävään ottaa, pitäisi nyt viimeistään olla. Selkeitä erojakin aseiden väliltä löytyy vaikeuttamaan valintaa entisestään. Jotkut ovat tarkempia, jotkut taas tehokkaampia. Sellaisiakin aseita löytyy, joita kukaan tuskin tulee koskaan tarvitsemaan, mutta ovatpahan mukana täydellistämässä valikoimaa.

Moninpelimuodoista vanha kunnon siege hallitsee edelleen. Kyseinen pelimuoto ilman respawneja on edelleen sellainen adrenaliinipaukku, että paremmasta ei väliä. Uudet kartat toimivat erinomaisesti siege-moodin kanssa jopa silloin, kun laittaa sattumanvaraiset siege-pointit päälle. Ainakin itseni mielestä siege on edelleen koko Ghost Reconin henki ja sielu. Mitä olen Livessä nähnyt, jakavat ainakin suomalaisista livettäjistä lähes kaikki tuon mielipiteen kanssani.

Halpaa hupia

GR:IT:ssa on edelleen puutteensa, mutta itse voin suositella sitä varauksetta Ghost Reconin ystäville jo pelkästään hintansa takia. Se on selkeästi halvempi kuin uudet pelit yleensä, joista useimmat eivät ole edes näin hyviä. Uudet kartat, jos nyt eivät ole olennaisesti parempia, ovat ainakin hyvää vaihtelua ja lisää on tulossa. Mielenkiintoinen uudistus on myös tuloslistat, mutta itseäni ne eivät tämän tyylisessä pelissä juuri kiinnosta. On hyvä, että Ubi Soft ei yrittänyt myydä tätä kokonaan uutena pelinä, sillä parannuksia tässä ei ole nimeksikään. Se on tuttua samaa sitä kaipaaville. Sanomattakin selvää on se, että ne joihin Ghost Recon ei kolahtanut tuskin tulevat pitämään Island Thunderistakaan. Muille tässä on erinomaista taktista toimintaa ainakin Rainbow Six 3:sta odotellessa.