Lentäjän poika
Konsoleilla ei ole totuttu näkemään kovinkaan montaa erilaista lentopeliä. PSX:llä oli Ace Combat sarja, mutta PS2:lla ei ole vielä ollut mitään. Miten tämän puutteen korjaa Sky Odyssey?
Sky Odysseyssä on 5 pelimuotoa: Adveture, Target, Sky Canvas, Training ja Free Flight. Adventure on selkeästi pelin ydin. Siinä tarkoitus on etsiä kartan palasia ympäri neljästä pääsaaresta koostuvaa saaristoa. Tehtäviä on yhteensä 19 ja niiden tarkoitukset vaihtelevat mukavasti. Tylsimmät tehtävät ovat tyyliin lennä paikasta A paikkaan B, mutta mielenkiintoisimmissa tankataan konetta junasta/lentokoneesta tai lennellään kapeissa tunneleissa karttoja etsimässä. Myöskin säätilat ja kellon ajat vaihtelevat runsaasti auringon paisteesta lumi- tai vesisateeseen ja yöstä päivään. Säällä onkin selkeä vaikutus lentokoneen ohjaamiseen.
Adventuren 19 tehtävää ei ole kovinkaan paljon, mutta ainakin tehtävien noin 10:n minuutin pituus on juuri sopiva. Mikäli lentokone hajoaa tehtävä aloitetaan kokonaan alusta. Jokaisen tehtävän jälkeen annetaan arvosana asteikolla A+ - E. Arvosana perustuu käytettyyn aikaan, lentokoneen kuntoon, temppuihin(pisteitä saa kaikenlaisista kiepeistä ja matalalennosta) ja kuinka hyvin on check pointteihin osunut. Mikäli arvosana on vähintään B saa lentokoneeseen valita uuden osan. Alueet uudelle osalle vaihtelevat turboista siipiin ja moottoreista runkoon.
Target pelimuodossa yritetään osua ilmassa leijuviin ruutuihin numero- ja värijärjestyksessä. Hyvistä suorituksista saa mitaleja joita voi vaihtaa erilaisiin palkintoihin. Sky Canvassissa pelaaja pääsee piirtämään erilaisia kuvioita savusta taivaalle kymmenessä erilaisessa tehtävässä. Trainingissa pääsee opettelemaan lentelyn alkeet parissa tehtävässä ja Free Flight on nimensä mukaisesti vapaata lentelyä.
Target ja Sky Canvas ovat aika kertakäyttöisiä eikä niitä jaksa enää läpäisyn jälkeen pelata. Free Flight on onnistuttu pilaamaan kartan puutteella. Kuka jaksaa haahuilla keskellä ei mitään tietämättä yhtään missä on?
Lentokoneita pelissä on aluksi 3: Swordfish Mk1 Custom, Bf-109 custom ja Pulse Jet "Test Type". Myöhemmin tehtäviä suorittamalla saa 7 hieman erikoisempaa konetta lisää Stealth Jetistä Ufoon. Näistä allekirjoittaneen suosikkeja olivat Bf-109 custom ja Stealth Jet. Lentokoneiden erot ovat varsin selviä. Kaksitaso Swordfish on erittäin ketterä mutta todella hidas. Ufo taas on nopea ja erittäin epävakaa. Jokaista konetta voi vielä erikseen maalata mieleisekseen.
Enemmänkin Arcade lentelyä
Sky Odyssey ei ole lentosimulaattori, vaan enemmänkin lentoseikkailu. Pelissä voi valita joko normaalin- tai helpotetun lentomallin. Helpolla Sky Odyssey ei tunnu lentämiseltä ollenkaan ja lentokone kääntyy heti sinne mihin suuntaan tattia kääntää. Normaalilla tatista käännetään aluksi siivekkeitä ja alas päin vääntämällä kone liikkuu siihen suuntaan mihin siivekkeet osoittavat. Helpolla lentäminen on todella tylsää. Normaalilla peliä on taas todella mukava pelata.
Vasemman tatin lisäksi takanapeista voi liikuttaa peräsiipiä josta kone kuitenkin kääntyy paljon hitaammin. Takaa löytyvät myös ilmajarrut. Neliöstä lisätään kaasua ja X:stä hiljennetään. Ympyrä on eräänlainen toimintanappi josta joissain tehtävissä tiputetaan paketteja tai lasketaan ylimääräiset polttoaineet pois. Kolmiosta hoidetaan laskutelineet. Select vaihtaa kuvakulmia joita on yhteensä neljä: kaksi takaa, ylhäältä ja keulasta. Oikea tatti kääntelee kameraa. Jonkinlaista ohjaamonäkymää jää kuitenkin kaipaamaan.
Vaikka Sky Odyssey ei olekaan simulaatio on perusasiat muistettu. Nousussa ja laskussa pitää laskea tai nostaa laskutelineet ja mikäli lentokonetta nostaa liian jyrkässä kulmassa se alkaa sakkaamaan. Ruudun alalaidassa näkyy koneen vaurio tilanne. Mikäli jokin osa "muuttuu mustaksi" lentäminen loppuu siihen. Kone tosin kestää aika paljon kolhuja, muttei sitä ihan vapaasti voi seinään takoa.
Audiovisuaalisesti vaihteleva
Graafisesti Sky Odyssey on varmasti yksi PS2:n huonoimmista. Tekstuurit ovat kamalaa mössöä ja piirtoetäisyys on todella huono. Lisäksi maasto on todella autiota eikä siellä ole oikeastaan mitään muutamaa kylää ja lentokenttää lukuun ottamatta. Lentokoneet ovat kuitenkin ihan kohtuullisen näköisiä sahalaitoja lukuunottamatta. Ainut mitä grafiikasta voi kehua on sääefektit. Etenkin vesisade on todella hienon näköistä. Myöskin räjähdykset ja talot menettelevät. .
Kaiken tämän lisäksi framerate nytkähtelee usein. Aina kun kalliot sortuvat tai jotain muuta vähän erikoisempaa tapahtuu alkaa peli nykimään. Tämä on todella ärsyttävää, etenkin tämän näköiseltä peliltä. Syytä tuskin voi edes pistää huonon PAL-käännöksen piikkiin sillä tämä on hoidettu varsin hyvin. 50Hz modella surupalkit on, mutta 60Hz:llä ne katoavat.
Äänet on taas hoidettu lähes päin vastaisesti. Musiikit ovat aivan loistavia ja luovat tunnelmaa todella hyvin. Lisäksi Target moodista voi voittaa radion jonka avulla voi kuunnella eri biisejä Free Flightissä. Myöskään äänitehosteet eivät ole huonoja.
Sky Odyssey on PS2:n ainut lentopeli eikä ole huono. Pidemmällä Adventure moodilla ja paremmalla grafiikalla olisi ainut mitä jäi puuttumaan.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja