Siinä missä Ghost Recon oli suunnannäyttäjä konsolien taktisille ammuskeluille, oli Rainbow Six 3
puuttuva palanen täydentämään genreä. Toisin kuin avoimessa maastossa
tapahtuviin kahakoihin keskittynyt aseveljensä, pyrki Rainbow Six 3
viemään pelaajansa suljetuissa tiloissa käytäviin
CloseQuarter-taisteluihin. Idea toimi joistakin muutoksista huolimatta
- tai ehkä juuri niiden vuoksi - konsoleilla sen verran hyvin, ettei Black Arrow -lisälevyn julkaisu yllättänyt ketään.
Kuten Ghost Recon: Island Thunder, ei Black Arrow ole täysiverinen jatko-osa, vaan pikemminkin lisälevy. Pelin mekaniikka ei ole muuttunut juuri lainkaan alkuperäisestä, joten kyseisen pelin arvostelu kannattaa lukea ennen tätä. Kiteytettynä Rainbow Six 3 kertoo Domingo ”Ding” Chavezin johtamasta kansainvälisestä antiterroristi-iskuryhmästä. Tällä kertaa sarja tiedemiesten kidnappauksia saa eliittitaistelijoidemme huomion. Tyytymättömien sotilasupseereiden ja terroristien Keski-Aasiaan sijoittuva verkosto on päättänyt saada alueen maat keskinäiseen sotaan ja kaaokseen massatuhoaseiden avulla, jonka jälkeen heidän suunnitelmissa on perustaa oma valtionsa raunioiden tilalle. Sanomattakin selvää on se, että sateenkaarimiehillämme ei ole aikomustakaan antaa suunnitelman onnistua.
Sama talo, uudet sisustukset
Pintapuolisesti pelistä ei löydä minkäänlaisia uudistuksia. Grafiikka on juuri samaa kuin ennenkin, samoin ääniefektit. Koska Rainbow Six 3 oli yksi vuoden 2003 näyttävimmistä peleistä, on tämä todettava hyväksi asiaksi. Sen jälkeen toki on tullut sitäkin komeampia pelejä, mutta Black Arrow näyttää ja kuulostaa edelleen hyvältä. Ubisoft on noudattanut viisasta nyrkkisääntöä, eli jos se ei ole rikki, ei sitä tarvitse korjata.
Pinnan alta alkaa toki löytyä jo uuttakin tavaraa. Yksinpelikampanja sisältää 10 uutta tehtävää, joihin pelaaja viedään hieman luontevammin kuin alkuperäisessä RS3:ssa. Nyt taistelijan eteen laitetaan karttoja, pohjapiirustuksia, videopätkiä ja kuvia, joista itse asiassa on jopa hieman hyötyäkin. Muuten asia hoituu kuten ennen, eli pelaajalle ei edelleenkään anneta valtaa puuttua muun ryhmänsä kokoonpanoon, kuten aseistuksiin. Oman aseistuksen toki saa valita mieleisekseen ja asevalikoima on sama kuin ennenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Moninpelissä syystäkin närää aiheuttanut M82 tarkk’ampujan kivääri on poistettu ja tilalle on laitettu paljon paremmin asiansa hoitava Dragunov.
Tekoälyvihollisten järkevyyttä on jokseenkin kohennettu. Sen sijaan, että he jäisivät tulitaistelun revetessä seisoskelemaan paikalleen, osaavat vihulaiset perääntyä suojaan, kutsua apua ja jopa heittää kyynelkaasua nurkkauksiin. Tästä huolimatta mukana ovat edelleen ne Rainbow Six 3 vastusten tyypilliset luonteenpiirteet, kuten tapa jäädä ilmeenkään värähtämättä seisoskelemaan vartioon, vaikka vierustoveri on juuri niitetty ketoon korkeatehoisella rynnäkkökiväärillä. Kuten aina, kaikkea ei voi saada.
Kampanjan lisäksi yksinpelimuodot ovat samat kuin ennenkin, mutta yksi erittäin mielenkiintoinen lisäys on tullut mukaan. Kampanjassa avatut kartat voi pelata uudestaan Lone Rush-pelimuodossa. Tässä kartan alusta on päästävä loppuun erittäin tiukan aikarajan puitteissa. Yleensä aikaa on alussa vain noin minuutti, mutta sitä saa lisää tappamalla terroristeja, purkamalla pommeja ja pelastamalla siviilejä. Pelimuoto osoittautui yllättävän addiktiiviseksi, sillä sen nopeatempoisuus saa yrittämään epäonnistumisen jälkeen aina uudestaan kunnes kenttä on läpäisty.
Moninpeliosuus on saanut osakseen suurimmat uudistukset. Ghost Reconeista jaetun kuvaruudun moninpeliä kaipaamaan jääneet voivat nyt iloita, sillä kyseinen pelimuoto on lisätty peliin. Luulisi, että tällöin näinkin hyvältä näyttävä peli kärsisi ruudunpäivitysongelmista, mutta ainakaan testattaessa sellaisia ei esiintynyt.
Join us or die
Kaikkein merkittävin uudistus löytyy Live puolelta, sillä Rainbow Six 3: Black Arrow saa kunnian olla ensimmäinen Live 3.0 ominaisuuksia hyödyntävä peli. Käytännössä tämä näkyy yhteisöllisyyden korostumisessa, sillä nyt pelaajat voivat luoda pelin sisällä omia klaaneja eli squadeja. Squadilleen voi tehdä oman logon, mutta varsin rajoittuneilla työkaluilla. Tästä huolimatta se on varsin hieno tapa personoida omaa klaaniaan. Squadin sisällä on jäsenilla oma arvojärjestys. Korkeampiarvoiset voivat esimerkiksi järjestää klaanikilpailuita, joihin Black Arrow myös tarjoaa omat työkalunsa. Näiden lisäksi jäsenet voivat lähettää viestejä toisilleen.
Myös Live-moninpeliin on tullut pari uutta pelimuotoa, nimittäin Retrieval ja Total Conquest. Retrieval toimii kuin lipunryöstö, vaikka lippuna tällä kertaa toimii kanisteri biohazardia myrkkyä. Total Conquestissa taas joukkueiden tarkoituksena on valloittaa kolme pistettä kartalla ja pitää niitä kaikkia hallussaan tietyn ajan. Pelimuodot ovat mielenkiintoisia ja toimivia, mutta suosituin edelleen on vanha kunnon joukkuepohjainen selviytymiskamppailu, joka mittaa sekä tiimityöskentely- että ampujantaitoja. Mukana moninpelejä varten on kasa uusia karttoja, sekä muutama ennestään tuttu, mutta hieman muutettu kartta. Ladattavaksi on julkaistu tätä kirjoittaessa jo yksi kartta ja lisää mitä todennäköisimmin on tulossa.
Muuten Live-pelaaminen toimii kuin ennenkin. Nettikoodia ei ainakaan testauksen perusteella ole juuri optimoitu ennestään, sillä vasteaikaongelmia esiintyi silloin tällöin varsinkin ulkomaisilla servereillä pelatessa. Samoin kuin alunperin, 16 suomalaista voivat edelleen huoletta olla samalla serverillä ilman mitään vaikeuksia, lukuun ottamatta asiaan kuuluvaa tahtoa murhata vastapelurinsa mitä moninaisimmin keinoin.
Rainbow Six 3: Black Arrow on vankka lisäosa jo ennestään toimivaan sarjaan. Uudistukset eivät yllätä ketään negatiivisessa kuin erityisen positiivisessa mielessä lukuun ottamatta varsin kattavia Live 3.0:n tuomia ominaisuuksia. Varsinkin klaanityökalut ovat erittäin käyttökelpoiset ja toivoa sopii, että näitä nähtäisiin myös muissa Live-peleissä. Muuten peli on käytännössä sitä mitä ennenkin, paitsi paljon halvemmalla hintalapulla varustettuna. Peliä on täten helppo suositella ainakin kokeiltavaksi, vaikka Black Arrow tuskin tulee vetämään monia uusia faneja ääreensä pidemmäksi aikaa.
Kuten Ghost Recon: Island Thunder, ei Black Arrow ole täysiverinen jatko-osa, vaan pikemminkin lisälevy. Pelin mekaniikka ei ole muuttunut juuri lainkaan alkuperäisestä, joten kyseisen pelin arvostelu kannattaa lukea ennen tätä. Kiteytettynä Rainbow Six 3 kertoo Domingo ”Ding” Chavezin johtamasta kansainvälisestä antiterroristi-iskuryhmästä. Tällä kertaa sarja tiedemiesten kidnappauksia saa eliittitaistelijoidemme huomion. Tyytymättömien sotilasupseereiden ja terroristien Keski-Aasiaan sijoittuva verkosto on päättänyt saada alueen maat keskinäiseen sotaan ja kaaokseen massatuhoaseiden avulla, jonka jälkeen heidän suunnitelmissa on perustaa oma valtionsa raunioiden tilalle. Sanomattakin selvää on se, että sateenkaarimiehillämme ei ole aikomustakaan antaa suunnitelman onnistua.
Sama talo, uudet sisustukset
Pintapuolisesti pelistä ei löydä minkäänlaisia uudistuksia. Grafiikka on juuri samaa kuin ennenkin, samoin ääniefektit. Koska Rainbow Six 3 oli yksi vuoden 2003 näyttävimmistä peleistä, on tämä todettava hyväksi asiaksi. Sen jälkeen toki on tullut sitäkin komeampia pelejä, mutta Black Arrow näyttää ja kuulostaa edelleen hyvältä. Ubisoft on noudattanut viisasta nyrkkisääntöä, eli jos se ei ole rikki, ei sitä tarvitse korjata.
Pinnan alta alkaa toki löytyä jo uuttakin tavaraa. Yksinpelikampanja sisältää 10 uutta tehtävää, joihin pelaaja viedään hieman luontevammin kuin alkuperäisessä RS3:ssa. Nyt taistelijan eteen laitetaan karttoja, pohjapiirustuksia, videopätkiä ja kuvia, joista itse asiassa on jopa hieman hyötyäkin. Muuten asia hoituu kuten ennen, eli pelaajalle ei edelleenkään anneta valtaa puuttua muun ryhmänsä kokoonpanoon, kuten aseistuksiin. Oman aseistuksen toki saa valita mieleisekseen ja asevalikoima on sama kuin ennenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Moninpelissä syystäkin närää aiheuttanut M82 tarkk’ampujan kivääri on poistettu ja tilalle on laitettu paljon paremmin asiansa hoitava Dragunov.
Tekoälyvihollisten järkevyyttä on jokseenkin kohennettu. Sen sijaan, että he jäisivät tulitaistelun revetessä seisoskelemaan paikalleen, osaavat vihulaiset perääntyä suojaan, kutsua apua ja jopa heittää kyynelkaasua nurkkauksiin. Tästä huolimatta mukana ovat edelleen ne Rainbow Six 3 vastusten tyypilliset luonteenpiirteet, kuten tapa jäädä ilmeenkään värähtämättä seisoskelemaan vartioon, vaikka vierustoveri on juuri niitetty ketoon korkeatehoisella rynnäkkökiväärillä. Kuten aina, kaikkea ei voi saada.
Kampanjan lisäksi yksinpelimuodot ovat samat kuin ennenkin, mutta yksi erittäin mielenkiintoinen lisäys on tullut mukaan. Kampanjassa avatut kartat voi pelata uudestaan Lone Rush-pelimuodossa. Tässä kartan alusta on päästävä loppuun erittäin tiukan aikarajan puitteissa. Yleensä aikaa on alussa vain noin minuutti, mutta sitä saa lisää tappamalla terroristeja, purkamalla pommeja ja pelastamalla siviilejä. Pelimuoto osoittautui yllättävän addiktiiviseksi, sillä sen nopeatempoisuus saa yrittämään epäonnistumisen jälkeen aina uudestaan kunnes kenttä on läpäisty.
Moninpeliosuus on saanut osakseen suurimmat uudistukset. Ghost Reconeista jaetun kuvaruudun moninpeliä kaipaamaan jääneet voivat nyt iloita, sillä kyseinen pelimuoto on lisätty peliin. Luulisi, että tällöin näinkin hyvältä näyttävä peli kärsisi ruudunpäivitysongelmista, mutta ainakaan testattaessa sellaisia ei esiintynyt.
Join us or die
Kaikkein merkittävin uudistus löytyy Live puolelta, sillä Rainbow Six 3: Black Arrow saa kunnian olla ensimmäinen Live 3.0 ominaisuuksia hyödyntävä peli. Käytännössä tämä näkyy yhteisöllisyyden korostumisessa, sillä nyt pelaajat voivat luoda pelin sisällä omia klaaneja eli squadeja. Squadilleen voi tehdä oman logon, mutta varsin rajoittuneilla työkaluilla. Tästä huolimatta se on varsin hieno tapa personoida omaa klaaniaan. Squadin sisällä on jäsenilla oma arvojärjestys. Korkeampiarvoiset voivat esimerkiksi järjestää klaanikilpailuita, joihin Black Arrow myös tarjoaa omat työkalunsa. Näiden lisäksi jäsenet voivat lähettää viestejä toisilleen.
Myös Live-moninpeliin on tullut pari uutta pelimuotoa, nimittäin Retrieval ja Total Conquest. Retrieval toimii kuin lipunryöstö, vaikka lippuna tällä kertaa toimii kanisteri biohazardia myrkkyä. Total Conquestissa taas joukkueiden tarkoituksena on valloittaa kolme pistettä kartalla ja pitää niitä kaikkia hallussaan tietyn ajan. Pelimuodot ovat mielenkiintoisia ja toimivia, mutta suosituin edelleen on vanha kunnon joukkuepohjainen selviytymiskamppailu, joka mittaa sekä tiimityöskentely- että ampujantaitoja. Mukana moninpelejä varten on kasa uusia karttoja, sekä muutama ennestään tuttu, mutta hieman muutettu kartta. Ladattavaksi on julkaistu tätä kirjoittaessa jo yksi kartta ja lisää mitä todennäköisimmin on tulossa.
Muuten Live-pelaaminen toimii kuin ennenkin. Nettikoodia ei ainakaan testauksen perusteella ole juuri optimoitu ennestään, sillä vasteaikaongelmia esiintyi silloin tällöin varsinkin ulkomaisilla servereillä pelatessa. Samoin kuin alunperin, 16 suomalaista voivat edelleen huoletta olla samalla serverillä ilman mitään vaikeuksia, lukuun ottamatta asiaan kuuluvaa tahtoa murhata vastapelurinsa mitä moninaisimmin keinoin.
Rainbow Six 3: Black Arrow on vankka lisäosa jo ennestään toimivaan sarjaan. Uudistukset eivät yllätä ketään negatiivisessa kuin erityisen positiivisessa mielessä lukuun ottamatta varsin kattavia Live 3.0:n tuomia ominaisuuksia. Varsinkin klaanityökalut ovat erittäin käyttökelpoiset ja toivoa sopii, että näitä nähtäisiin myös muissa Live-peleissä. Muuten peli on käytännössä sitä mitä ennenkin, paitsi paljon halvemmalla hintalapulla varustettuna. Peliä on täten helppo suositella ainakin kokeiltavaksi, vaikka Black Arrow tuskin tulee vetämään monia uusia faneja ääreensä pidemmäksi aikaa.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja