ESPN Winter X-Games Snowboarding

Konamin ESPN Winter X-Games Snowboarding (lyhennettynä Winter X-Games) lähestyy lumilautailua varsin eri kannalta kuin hittipeli SSX. SSX:n räikeät tulevaisuusradat on unohdettu ja tilalle on tuotu aito lisenssi laskijoineen ja varusteineen. Valitettavasti jotain on unohtunut matkalta.

Kuten nimestä voi päätellä Winter X-Games perustuu saman nimiseen jokavuotiseen lumilautailukisaan, jossa Suomalaisetkin ovat menestyneet näinä vuosina. Kuten oikeastikin, pelin X-Games moodissa on neljä lajia. Viiden henkilön Snowboarder-X:ssa kilpaillaan siitä kuka on ensimmäisenä alhaalla tempuista välittämättä. Superpipe on TV:stäkin tuttu "lumikouru", jossa yritetään tehdä mahdollisimman ilmavia ja teknisiä temppuja. Big Airissa hypätään yhdestä hyppyristä ja alhaalla olevasta quarter pipestä (puolikas half pipe). Slope Stylessä lasketaan hyppyreitä, pipejä ja reilejä sisältävä rinne ja yritetään saada mahdollisimman paljon pisteitä. Ajalla ei ole kolmessa viimeisessä väliä kunhan suoritus tapahtuu tietyn rajan sisässä. Jokaisessa on kolme yritystä ja paras lasketaan.

Kun jokaisesta kilpailusta on saavuttanut kultamitalin aukeaa vielä kaksi bonusrataa. Kisat tuntuvat aluksi todella vaikeilta kun pelin uusiin kuvioihin ei ole tottunut. Tämä tarjoaakin mukavaa haastetta. Pisteiden lasku tuntuu välillä vähän omituiselta, sillä esimerkiksi pelkästä gräbistä (otteesta laudasta) voi saada enemmän kuin jostain huimasta volttivirityksestä.

Session mode on yksi lasku jossain moodissa. Session moden ehdoton suola on sen moninpeli. Snowboarder-X:ä lukuun ottamatta sessionissa voi vuorotellen pelata kahdesta viiteen pelaajaa. Crossiakin voi jaetulla ruudulla pelata kaksi pelaajaa. Varsinkin X-Gamesia ei jaksa kisojen voittamisen jälkeen enää pelata, eikä sessioniakaan ilman kavereita.

Paljon edellä mainittuja mielenkiintoisempi on Snowboarder mode. Aluksi valitaan pituus, paino ja muut ulkonäköön vaikuttavat asiat ja sitten itse laskemiseen, eli siteiden kulmat ja laskusuunta. Tarkoitus on aloittaa pohjalta kustantaen itse omat varusteet ja edetä huipulle huippu sponsorein. Kuvailemalla elokuvia saa vain rahaa, mutta täältä sponsorit eivät löydä sinua. Kuvaus paikkoja on neljä ja hyvistä tempuista saa rahaa, kaatumisista menettää. Rahoilla voi sitten ostaa tavaroita laseista lautoihin ja vaatteista hissi- ja helikopterilippuihin.

Kilpailut ovat toteutettu vähän huonosti. Vaikka pelissä on pyritty realismiin kisat ovat kuin SSX:stä. Paljon räikeitä värejä ja pohjattomia kuiluja. SSX:ssä tämä ei haitannut, mutta X-Gamesissa haittaa, koska toteutuksessa on pyritty selvästi aitouteen. Kisoja on yhteensä 8: 2 C-luokan, 3 B- ja A-luokan. Kisoja jaksaa kuitenkin tahkota muutaman mukavan radan sekä niistä saatavien sponsorien takia.

Snowboarder moden hissilipuilla pääsee laskemaan 5*5 mailia isolle virtuaali-vuorelle. Vuorelta löytyy hissejä, hyppyreitä, pipejä, pudotuksia ja kaikkea muuta. Mitään sen kummempaa ideaa tässä laskemisessa ei ole, kunhan vaan ajankulua. Helikopterilla pääsee niille vuoren alueille jonne hissillä ei pääse. Hauskana piirteenä Snowboarder modessa pyörii kokoajan aika, jolloin kisoissa, filmauksissa ja vuorella säät ja valoisuus vaihtelee. 

Jos SSX:ä on pelannut paljon, on pelattavuuteen vaikea tottua. Toisin kuin siinä, pelissä ei ladata ponnistusvoimaa, vaan jos painat vasemmalle laskija kääntyy vasemmalle vaikka ponnistus nappi (X) olisi pohjassa. Gräbejäkään ei oteta takanapeista, vaan ne on sijoiteltu ympäri ohjainta ja aluksi niitä on suht vaikea löytää. Kaikenlaisia volttihärveleitä on pelissä kiitettävä määrä (ainakin 7), mutta kiitos kamalan ohjevihon ne pitää itse löytää. Erilaiset reilaukset tulevat kolmiosta. Aluksi peli tuntuu uusien kontrollien takia armottoman realistiselta, mutta kun kontrollit vihdoin oppii huomaa pelin todellisen luonteen. Vaikka laudat ja muut hepeneet ovat aitoja, itse laskeminen on tuskastuttavan epäaitoa. Itse asiassa pelissä saa tehtyä jopa melkein epäaidompia temppuja kuin SSX:ssä. Tämä pistää harmittamaan sillä FS 2160 Japan Air ei kuulu lumilautailu simulaatioon.

Audiovisuaalisesti peli on harmaata keskitasoa. Pelin soundtrackin jotkut biisit ovat varsin meneviä, jotkut taas ällö-poika-bändi-kehno-punkkia. Vaikka kappaleita on suhteellisen paljon, jostain syystä kone arpoo koko ajan melkeinpä samoja biisejä. Ääniefektit ovat hyviä, eikä mitään ärsyttäviä huutoja löydy.

Grafiikka pelissä on sitä "ihan kivaa, muttei säväytä". Laskijat kyllä tunnistaa esikuvikseen, mutta grafiikka on oudon vaisua. Sahalaitoja on, ja peli välkkyy, mutta ei niin pahasti kun jotkut muut. Taustat ovat näppärästi yhteydessä maastoon, joka piirretään kauas horisonttiin. Hieman piirtoetäisyys ongelmia on kuitenkin huomattavissa vapaalasku moodissa. Framerate onneksi pysyy tasaisen sulavana, eikä pelissä ilmennyt missään vaiheessa nykimistä. Valo efektit (esim. lamput yöllä) näyttävät litteiltä spriteiltä, mutta lens flare efekti on ihan kiva. Uusinnat ovat mukavaa katsottavaa, ja kisoissa voi pistää myös koneen laskut nähtäväksi.

Pelin valikot ansaitsevat tunnustuksen erittäin hienosta, mutta myös valitettavan hitaasta toteutuksesta. Latausajat peliin puolestaan ovat vain muutamia sekunteja. Jokaiselle lumilautailijalle (jolle peli selvästikin on suunnattu) tai lumilautailusta kiinnostuneelle löytyy vielä Movie mode jossa pääsee ihastelemaan monien minuuttien edestä eri firmojen mainoksia tai lumilautailuelokuvien teasereita.

ESPN Winter X-Games on varsin mukava lumilautailu peli, kunhan sitä jaksaa vähän enemmän tahkota. Valitettavasti peli tulee jäämään SSX:n varjoon, mutta ainakin jokaiselle lumilautailijalle siitä löytyy hupia moneksi illaksi. Pelille on muuten tulossa jatkoa, mutta valitettavasti ainakin tällä hetkellä konsoli on väärä.