Pelastuspalvelu, kuinka voimme auttaa?
City Crisisin idea pelastushelikopterilentäjän housuihin hyppäämisestä kuulosti mielenkiintoiselta. Pelin takakannessa lupailtiin katoilta pelastamista, tulipalojen sammuttamista ja takaa-ajoja. Tämän lisäksi kun vielä lupailtiin häikäisevää 3D-grafiikkaa ja todentuntuisesti toimivia maisemia, olin valmis vaihtamaan uraa ilman palkkaneuvotteluja.
Pelissä voi valita käyttöönsä pelastushelikoptereita, jotka eroavat ominaisuuksiltaan matkustajamäärien, nopeuden, kestävyyden ja kääntyvyyden perusteella. Peliä pidemmälle pelaamalla valikoimiin saa vielä kaksi uutta helikopteria. Kuitenkin jo näistä alussa olevista kolmesta helikopterista löytyy jokaiselle sopiva menopeli. Helikopterin valinnan jälkeen peli tarjoaa automaattileijuntaa pelaajan tueksi. Leijunta on oletuksena automaattisesti päällä ja tässä asennossa se kannattaa pitääkin. Ilman automaattileijuntaa kopterit pyörivät kuin väkkärät ja helikopterisimulaattorista tulee flipperi. Tällöin ei helikopterin ohjaus oikein luonnistu ja tuloksena on lentopahoinvointia - joka on tietenkin kokeilemisen arvoinen, jos pelaaja ei ole ennen sellaista potenut.
Koulutuksen kautta tositoimiin
Aluksi kannattaa pelaajan käydä Training moodissa suorittamassa helikopterilentäjän pikakurssi. Kurssilla harjoitellaan helikopterin hallintaa, ihmisten pelastamista vinssin avulla ja tulipalojen sammuttamista helikopterin vesitykillä tai sammutusohjuksilla.
Helikopterin hallinta ei ole kovin helppoa, sillä ohjaaminen tapahtuu kummastakin analogisesta tatista. Vasemmanpuoleisesta tatista helikopteri liikkuu vasemmalle ja oikealle sivusuunnassa eli strafettaa. Samasta tatista hoidetaan myös eteen- ja taaksepäin liikkuminen. Oikeanpuoleisesta tatista taas käännetään helikopteria sekä vähennetään tehoja, eli toisin sanoen säädetään lentokorkeutta. Vinssi pelastajineen lasketaan alas ja nostetaan ylös ympyrä-napista. Ohjukset ammutaan kohteeseen R1-napista ja R2-napista ammutaan vesitykillä.
Tehtäväpohjaista toimintaa
Harjoitusmoodin lisäksi pelistä löytyy Mission- ja Time Attack -moodit. Time Attack -moodissa yritetään lentää rata läpi mahdollisimman nopeasti. Ratavaihtoehtoja on kaksi, joilla eroina lähinnä vuorokaudenaika. Tarkoituksena on siis lentää radalla leijuvien ympyröiden läpi mahdollisimman nopeasti. Aikaa vastaan lentely tuntuu pitkästyttävältä, varsinkin kun missään ei ilmoiteta ympyröiden kokonaismäärää tai jäljellä olevia ympyröitä. Näin ollen aikaa vastaan lentely ei jaksa kokeilua enempää kiinnostaa, ja mielenkiinto suuntautuu Mission-moodiin.
Mission moodista löytyy pelastus- ja takaa-ajotehtäviä. Aluksi pelastus- ja takaa-ajotehtävissä on vaihtoehtona vain yksi tehtävä kummassakin. Pelastustehtävässä nimensä mukaisesti on tarkoituksena pelastaa ihmisiä ja sammuttaa tulipalo. Pelissä ei siis ole minkäänlaista muuta juonta värittämässä pelaamista.
Pelin kaupungit ovat mukavan laajoja, mutta samanlaista harmaata massaa korkealta yläilmoista katsottuna. Lennettäessä alempana maisemat muuttuvat, mutta silloin taas pilvenpiirtäjät tulevat sopivasti törmäyskorkeudelle aiheuttaen pilotille harmaita hiuksia. Onneksi pelissä on oikeassa yläkulmassa ihan toimiva tutka. Tutkasta löytyy sininen ja keltainen/punainen nuoli. Sinisen nuolen suuntaan lentämällä löytää lähimmän laskeutumisalueen, keltainen/punainen nuoli puolestaan opastaa katastrofialueelle. Nuolen keltainen tai punainen väritys osoittaa katastrofin paniikkitilaa: keltainen on alkava ja punainen tuhoa jo rajusti tekevä.
Tutkaa apuna käyttäen tulipalon löytää hyvin. Ihmiset tosin huutelevat apua myös matkan varrella. City Crisisin kaupungeissa hädässä olevia tuntuu olevan joka puolella. Pelin jokaisessa tehtävässä esiintyvän hölmön aikarajan takia on pakko ottaa jyrkkä kanta: ei rahaa, ei apua. Ruikuttavat ihmiset ja koirat on jätettävä oman onnensa nojaan, vaikka enemmän ihmisiä pelastamalla saisikin muutaman sammutusohjuksen lisää. Jos jää keräämään hädässä olevia matkan varrelta, niin aikaa kuluu, tulipalo kasvaa ja palossa hätää kärsivät ihmiset menehtyvät. Tämä taas tuo pelaajalle huonon pistemäärän, sillä palavien rakennusten vaurioaste, palavien rakennusten katoilla olevat ihmiset ja ennen kaikkea jäljellä oleva aika ovat tehtävän lopussa pistelaskussa tärkeimpiä.
Tulipalon luokse tultaessa ensiksi kannattaa ampua ohjukset. Liekkien ollessa tarpeeksi isoja, ilmestyy tulen keskelle vihreitä pyöriviä ympyröitä. Mikäli ympyröitä on useampia, niin yhdessä on neljä punaista nuolta. Nämä ympyrät ovat mahdollisia ohjuksen kohteita. Punaisten nuolten merkitsemä ympyrä on juuri sillä hetkellä kohteena, kohdetta saa vaihdettua X-napilla.
Heti aluksi ei kannata tulipaloa sammuttaa kokonaan, sillä siinä välissä saattaa arvokkaita ihmishenkiä menehtyä. Ihmisten apuhuutojen puhekuplista näkee hädän tason: vihreällä tai keltaisella kuplalla ei vielä ole kiirus, mutta punainen kannattaa jo poimia talteen - tai seuraavaksi ilmestyy sininen pääkallo apuhuutojen tilalle, ja silloin onkin sitten jo liian myöhäistä. Kun ihmiset on palon keskeltä kerätty talteen, sammutetaan tulipalo lopullisesti vesitykillä ja suunnistetaan seuraavalle onnettomuuspaikalle.
Kannattaa pistää merkille, että tykin harkitsematon käyttäminen tyhjentää tankit hyvin nopeasti ja helikopteri jää ilman vettä joksikin aikaa, sillä vettä generoituu tankkiin hitaasti. Oikeaoppisilla pienillä laukauksilla vesi ei kuitenkaan ehdi vähentyä niin, että se pääsisi loppumaan.
Mikäli pelastettuja on useampia, saattaa helikopterin kapasiteetti olla täysi. Siinä tapauksessa kannattaa käydä lähimmällä laskeutumisalustalla tyhjentämässä lasti ennen seuraavalle pelastuspaikalle lentämistä.
Laskeutuminen ei olekaan niin helppoa, kuin miltä se näyttää ja helikopteriin tulee vauriota todella helposti. Kuitenkin harjoittelu auttaa ja laskeutumaan kykenee ilman vauriotakin, kunhan helikopteri viedään niin lähelle laskeutumisalustaa, että propelli aiheuttaa näkyviä ilmapyörteitä. Tällöin ollaan jo lähellä ja - kunhan loppumatkan hivuttaa hitaasti analogitatin avulla - laskeutuminen onnistuu ilman vaurioita.
Itseäni ihmetyttää suuresti se, että mihin se takakannen realistinen kaupunki on jäänyt. Ihmiset vain seisovat paikallaan ruikuttamassa apua kadulla palavan rakennuksen vieressä. Tositilanteessa kyseinen ihminen olisi kuitenkin jo pitkällä täysin tyhjää tietä poispäin kävelemässä, eikä odottamassa helikopterikyytiä. Rakennusten katoilla olevien ihmisten hädän ymmärtää, sillä palavan rakennuksen katolta ei pääse pois kuin tikkailla tai kopterilla, ja pelaajan avuksi tuleva palokunta tai poliisikaan eivät tee muuta kuin huudata sireeneitään. Jopa ilmiliekeissä olevien rakennusten vieressä kulkevalla junaradalla sallitaan junan liikkuminen - ja tietysti juuri silloin, kun uhkarohkea pelastushelikopterin pilotti leijailee matalalla kiskojen tuntumassa. Tällöin kyllä realistisuus tulee kuvaan mukaan pikku törmäyksenä. Muutenkin helikopterilla kaupungeissa lenteleminen on tarkkaa hommaa, sillä etäisyyksien arvioiminen rakennuksiin, ihmisiin ja autoihin on todella vaikeaa. Välillä tuleekin töytäistyä joukko paloautoja hinauskuntoon ja hyvällä tuurilla helikopterinkin saa telottua räjähtämispisteeseen.
Etäisyyden arvioinnin vaikeus ärsyttää, koska tehtävien pistelaskussa kiinnitetään huomiota helikopterin myös saamaan vaurioon. Toki pistelaskussa otetaan huomioon myös jäljelle jäänyt aika, tulen aiheuttamat vauriot rakennuksille, jäljelle jääneiden ohjusten ja pelastettujen ihmisten määrä. Tämän mukaan lasketaan pisteet ja annetaan arvosanaksi S, A, B, C, D, E tai F. Ärsyttävästi ohjekirja ei kerro pelin pisterajoja, vaan pelaaja saa ne itse etsiä pelin valikoista. Tehtävän läpäisee kyllä mikäli saa sammutettua kaikki tulipalot. Seuraavaan tehtävään pääsee huonoillakin pisteillä, mutta hyvät pisteet tulevat kuvioon mukaan, kun yritetään saada avattua lisätehtäviä ja uusia helikoptereita.
Pelastustehtävät toistavat samaa kaavaa: etsi katastrofialue, sammuta hiukan tulta, pelasta ihmiset ja lopuksi sammuta tuli kokonaan. Tämä toistuu ensimmäisessä kolmessa tehtävässä samanlaisena hiukan eri maisemissa ja rakennuksissa. Neljännessä tehtävässä sitten sammutellaankin jo liikkuvaa helikopteria ja välillä poimitaan sieltä ihmisiä turvaan. Tehtävä on hyvää vaihtelua, mutta valitettavasti jää ainoaksi vaihteluksi, sillä pelastustehtäviä löytyy vain nuo neljä kappaletta.
Helikopteri poliisin apuna takaa-ajossa
Ensimmäisessä takaa-ajo tehtävässä toimitaan poliisin apuna kaapattua bussia kiinni otettaessa. Pelaajan tulee paikantaa bussi helikopterilla ja pitää bussi valonheittimen keilassa niin kauan, että poliisit ehtivät piirittää bussin. Pisteitä saadaan valokeilassa pidetyn ajan, helikopterin vaurioasteen ja takaa-ajoon käytetyn ajan mukaan. Takaa-ajotehtävissä valokeilassa pitäminen on välillä yhtä tuskaa riippumatta pelaajan taidoista. Bussin tehdessä U-käännöksen saattaa puolet autosta olla talon sisällä. Tällöin helikopterin valokeila ei koske bussiin ja pistelasku katkeaa, vaikka pelaaja killisteli aivan bussin vieressä paikoitellen törmätenkin siihen. Samoin välillä bussi oikaisee kulmien ja rakennusten läpi jättäen pelaajan ihmettelemään bussin nopeaa poistumista. Yritä siinä sitten saada täysiä pisteitä seurannasta saatikka S-arvosanaa. Bussikaapparin takaa-ajon jälkeen samalla kaavalla jahdataan nopeaa urheiluautoa. Näihin kahteen tehtävään takaa-ajot sitten loppuvatkin - mikä oli aikamoinen yllätys sekin.
Jos ei tietäisi, luulisi PSX peliksi
Pelin grafiikassa ei ole hurraamista ja sen sekoittaisikin helposti kehittyneisiin PSX-peleihin, ellei tietäisi pelin olevan PS2-peli. Kaikki rakennukset näyttävät ylhäältäpäin harmaalta massalta eikä ympäristön grafiikkaan ole panostettu. Paikoitellen esiintyy liikaa vilkkuvia sahalaitoja. Helikopterit ja räjähdykset näyttävät ihan kohtalaisilta, mutta peli ei näytä käyttävän hyväkseen kuin murto-osan PS2:n tehoista. Tästä huolimatta peli nykii kun ruudulla tapahtuu tarpeeksi paljon kerralla. Yksityiskohtia pelissä on jonkin verran: kaduilla on lähinnä ihmisiä ja hälytysajoneuvoja, mukaan eksyy välillä jokunen sunnuntaiautoilijakin. Ääniefekteissä mukana on lähinnä helikopterin äänet, vesitykin suhina, apua huutavat ihmiset ja hätäajoneuvojen sireenit. Äänimaailma muistuttaa suuresti Arcade-pelejä ja sellainen tuleekin mieleen heti aloitusruudussa, kun Start-nappulan painamisen jälkeen kuuluu naisen äänellä pelin nimi, City Crisis.
Vain yhden illan tähden
City Crisisin idea kuulosti hyvältä ja sitä se kieltämättä on. Helikopterilla lenteleminen, ihmisten pelastaminen ja tulipalojen sammuttaminen ilman sen kummempaa väkivaltaa on hauskaa, varsinkin kun ohjaus kahdella tatilla toimii vallan mainiosti oppimisen jälkeen. Valitettavasti hyvä idea on tuhottu huonolla toteutuksella. Peli on todella, todella lyhyt ja sen pelaa läpi yhdessä illassa, jos ei ole hakemassa huippupisteitä. Tehtäviä on yksinkertaisesti aivan liian vähän ja näissä vähäisissä tehtävissä ei kaiken lisäksi ole vaihtelua juuri nimeksikään. Kuvakulman ja grafiikan ansiosta etäisyyden arvioinnin kanssa menee paikoitellen hermot. Aukaistava Final Rescue -tehtävä ei tuo mukanaan kuin ihmisten keräilyä ja Disaster-moodi Time Attackiin tuo peliin lisää vain yhden turhan aikaa vastaan lentelyn.
City Crisis on ostamisen arvoinen pelaajille, jotka ovat avoimia uusille kokeiluille ilman suuria ennakko-odotuksia. Loppujen lopuksi peli kuitenkin viehättää omituisella tavalla kokeilunhaluista pelaajaa, vioista ja lyhyydestä huolimatta. Toivon mukaan peliin tulisi tulevaisuudessa jatkoa, jossa olisi enemmän erilaista pelattavaa ja parempaa grafiikkaa.
Kiitokset arvostelukappaleesta Videopelidivarille.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja