Bloody Roar 3

Lisää samaa

Nyt myös Bloody Roar -sarjan uusin osa on ilmestynyt PS2:lle. Peliin on kehitetty vähintäänkin omalaatuinen peli-idea: taistelijoilla on kyky muuntautua eläimeksi taistelun tuoksinnassa. Muuten peli jää rajusti Dead or Aliven ja kumpaneiden jalkoihin.

Bloody Roar 3 on aluksi aika haastava, mutta pienellä kontrollien säädollä ja vaikeustason alentamisella peli tuntuu jo siedettävämmältä. Kontrollit on toteutettu varsin yksinkertaisesti, eikä niissä ole valittamista. Pahin puute ohjauksessa on analogisuuden puuttuminen, eli vanha kunnon digipadikin käy pelissä.

Pelimekaniikka on tehty järkevästi: taistelussa tappelija saa lyödyistä ja vastaanotetuissa iskuista ns. beast poweria, jota tarpeeksi kerättyään tappelijan metamorfoosi eläimeksi voi alkaa.

Kauniit ja Rumat

Pelin grafiikka on kaksipiippuinen juttu: hahmot on tehty varsin tyylikkäästi ja yksityiskohdista ei ole pulaa. Tappeluissa käytetään melko runsaasti kaiken maailman efektejä. Aluksi ne loksauttivat suun auki, mutta pidemmän päälle peli vain kierrättää samoja, taisteluissa esille tulevia efektejä. Tuo BR3 genren valtavirtaan jotain uuttakin: hahmot vuotavat verta. Tämäkin ominaisuus on hieman pilattu, sillä mutanttiveri imeytyy oudosti maahan - tosin jos veri jäisi maahan, niin esim. myyrän "kaulan leikkaus" -liikkeellä areenan lattialla olisi monta senttiä verta. Verenvuoto-efektin takia peliin on lätkäisty K15 leima.

Areenat ovat suoraan sanottuna surkeita. Areenat on aidattu hyvin tiukasti ja ulkopuolelle ei pääse kuin toisen potkaisemana seinän läpi - tosin silloin pitää olla jo henkensä menettänyt. Poikkeuksiakin on: Trainyard kentässä lattia pettää, ja alla avautuu uusi hieman isompi areena.

Osa hahmoista on varsin koomisia. Ensin pitää mainita Jänis ja Kameleontti, joista jälkimmäinen voi aiheuttaa hieman hykertelyä ensi kertaa pelaaville. Kauniimman sukupuolen taistelijat eivät pääse aivan Dead or Aliven povipommien tasolle, mutta yritys on hyvä

Pelimoodeja on muutama. Aluksi pelaajan käytettävissä on Arcade, Vs. mode, Survival ja Practise. Moodien määrä lisääntyy pelin edetessä uusien hahmojen kera. BR3 on yksinpelinä varsin puuduttava ja Vs. mode parantaa asiaa vain hieman.

Pelin musiikit ovat aivan kauheaa kitaran vingutusta. Aluksi pelin animehenkinen, stillkuvilla eteenpäin viety juoni jäi allekirjoittaneelle hieman hämäräksi, koska taustalla kuulunut kitaran rääkkäys pakotti painamaan "skip" nappia. Itse pelissä musiikit eivät onneksi ole perusasetuksilla kovin kovalla voluumilla. Muuten pelin äänimaailma on sitä samaa vanhaa.

Vain grafiikka päivitys

Bloody Roar 3 on keskiverto beat'em up, joka kuitenkin jää aika pahasti Tekkeneiden ja muiden samantyyppisten pelien jalkoihin. Peliä jaksaa pelata vain pieninä annoksina, koska pidempiaikainen pelisessio käy voimille. Peliin ei ole jaksettu edes yrittää tehdä kunnon juonta. Välillä tulee "ei voi olla totta" -tunne, koska juoni on suoraan sanottuna naurettava. Pysäytyskuvat eivät tarjoa samaa tunnelmaa, mitä esim. Tekkenin renderoidut videot tarjoavat.

Jos et ole vielä tutustunut muihin PS2:n mätkintäpeleihin, niin suosittelen tutustumista esim. Tekken Tag Tournamentiin tai Dead or Alive 2:een. Nykyisellään BR3 voi löytää tiensä oikeastaan vain beat'em up -fanin pleikkariin.