Ahne kustannuspäällikkö tilanteessa
Artikkeli

Kiroilevia Mii-hahmoja, kiipeilyä ja satojen tuntien edestä samoilua - toimituksen valinnat alkuvuoden parhaiksi peleiksi

Petri Leskinen

Vuodesta 2016 KonsoliFINin arvostelu- ja artikkelitoimitusta vetänyt indiepelien nautiskelija. Elokuvaharrastaja, suoratoistopalveluiden suurkuluttaja. Perheenisä ja Tottenham-fani.

Vuoden 2026 alkutaival on tarjonnut useita upeita pelejä. Tässä toimituksen suosikit.

Petri Leskinen

The Game Bakersin kiipeilyyn keskittyvä Cairn yllätti totaalisesti. Kuvitteellisen Kami-vuoren huipulle tähtäävästä Aavasta kertova peli tarjoaa monipuolisten kiipeilymekaanikojen lisäksi sydämellisen tarinan sekä paljon löydettävää alueen historiasta. Valinnanvapaus reiteissä ja vaikeustasossa antaa jokaiselle mahdollisuuden luoda oman kokemuksensa upeiden maisemien vaihtuessa taustalla. Jännittävä, seesteinen ja yksinäinen retki, joka opettaa arvostamaan läheisiään.

Kuva
Peli-editorin peukku-lähikuva
Pitikö tässä olla Juusen kuva? Ai ei vai? Arjun siinä ärjyen seikkailee!
 

Risto Karinkanta

Alkuvuoden omat nostoni ovat ennemmin indiepuolelta, vaikka monet yllä mainituista mainstream-peleistä ovatkin hehkuttamisen arvoisia.

Ensimmäisenä nostan esiin Disco Elysiumin tekijöiden henkisen jatko-osan Zero Parades: For Dead Spies. Discon ja studion faneille roolipeli on varma nappiosuma.

Kuva
Tankki-soturi-hahmo

Levottomammasta kulmasti sisään iskee Vampire Crawlers, joka käyttää henkisenä sapluunanaan megasuosittua Vampire Survivors -toimintaräimettä. Hassua kyllä, yhteneväisyys on ainoastaan temaattista, mutta valtaisan vauhdikas korttiroguelikelätkintä on hämmentävän koukuttavaa puuhaa.

Viimeisenä oman pankkini – sekä väliaikaisesti myös Steamin – räjäytti Slay the Spire 2, joka pääsi pitkän kokkausajan päätteeksi Early Accessiin. En todellakaan tiedä, koska varsinainen julkaisu koittaa, mutta jo tällaisenaan pelattavaa ja hupia riittää pitkäksi aikaa.

Jaakko Herranen

Eniten pelitunteja on taatusti kerännyt outolintu Crimson Desert – tuo todellinen hämmentävyys, mistä paasasin tovin myös taannoisessa KonsoliFIN Podcastissa (Jakso 230: Kesäpelifestarit). Tässä valtavassa ropelluksessa on vikoja monen esseen tarpeiksi, mutta jokin siinä silti viehätti satojen tuntien ajan. Ja se pelimaailma, se on jotain millaista ei olla koskaan ennen nähty. Ainiin ja tästä pelistähän Tommi oli nihkeässä arvostelussaan sitten aivan väärässä, mutta niin se joskus on – lukekaa se toki silti!

Crimson Desertin aivan täydellinen vastakohta on alkuvuoden yllättäjä Minishoot' Adventures, jonka nappasin kokeiluun Game Passista ja olin samalta istumalta myyty. Lupsakka ja mukava pieni luotihelvetin ja metroidvanian sekoitus, jota oli puhdas nautinto pelata alusta loppuun saakka. Täydellinen Game Pass -julkaisu ja kerrassaan loistava peli, josta myös kirjoitin viiden tähden arvostelun ihan vain omaksi ilokseni.

Viisas velho-hahmo
Peli-editorin peukku-lähikuva
Pelihuone: myöhään valvojaisissa
Pienyrityksen outo johtaja